Rintasyövän postoperatiivinen sädehoito pidentää elinaikaa

Mastektomian jälkeen annetun postoperatiivisen sädehoidon on havaittu monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa vähentävän rintasyövän paikallisia uusiutumia. Sen sijaan elinaika on ollut suunnilleen sama, annettiinpa sädehoito tai ei. Liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon tai hormonihoidon elinaikaa pidentävästä vaikutuksesta on sen sijaan oltu jokseenkin vakuuttuneita, ja onpa esitetty, että postoperatiivinen sädehoito saattaisi olla kokonaan turha toimenpide, kunhan potilaalle vain annetaan riittävästi syövän lääkehoitoa. Nämä käsitykset perustuvat kuitenkin tuloksiin, jotka saatiin ennen modernin sädehoitotekniikan kehittymistä.

Heikki Joensuu

Lähes supertubi

Niin kauan kuin Mycobacterium tuberculosis on tunnettu, siitä on pelätty kehittyvän erityisen virulentteja muotoja. Toistaiseksi tuberkuloosibakteerien virulenssissa on ollut vain vähän vaihtelua.

Matti Viljanen

Tuberkuloosin vastustuskyvyn geenitausta selviämässä

Vain 10 % tartunnan saaneista sairastuu tuberkuloosiin ja tauti tappaa vain runsaat puolet hoitamattomista potilaista. Mustaihoisten mortaliteetti on suurempi kuin valkoihoisten, ja eräät hiirilinjat kuolevat toisia herkemmin tuberkuloosiin. Vaikka vastustuskyky näyttää ilmiselvästi geneettisesti säädellyltä, tietämys ihmisen resistenssigeeneistä on ollut olematonta.

Matti Viljanen

Suojaako C. difficile suolessa difficile-ripulilta?

Antibioottihoitoon liittyvä Clostridium difficile -ripuli on yleinen komplikaatio. Ripulin aiheuttajabakteeri kolonisoi aika usein myös oireettomia potilaita. Jopa viidennekseltä yli kaksi viikkoa sairaalassa olleilta löytyy bakteeri ulosteviljelyssä. Tämä tutkimus kysyi, lisääkö kolonisaatio riskiä saada sairaalassa difficile-ripuli.

Heikki Arvilommi

Popsi, popsi porkkanaa?

Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että vähentämällä rottien ravinnosta saamaa kokonaisenergian määrää saatiin rotat elämään tavallista pitempään. Samoin rajoittamalla rottien energiansaantia lapsena väheni rottien syöpien määrä aikuisena. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu joidenkin ihmisen syöpämuotojen olevan yleisempiä pitkillä henkilöillä, mikä sekin voisi puhua sen puolesta, että runsas ravitsemus suosii syövän kehittymistä.

Heikki Joensuu

Diabeetikon raskaus tänään

Diabetesta sairastavien naisten raskauden-aikainen verensokeritasapaino ja sen seurauksena lasten ennuste on parantunut ratkaisevasti viime vuosien aikana. Kuitenkaan verensokeritasapaino alkuraskaudessa ei ole edelleenkään hyvä vaikka paraneekin nopeasti ensikäynnin ohjauksen jälkeen. Tärkein haaste raskauden lopputuloksen parantamiseksi on valistaa jo teini-iästä lähtien jokaista diabeetikkoa hyvän tasapainon merkityksestä ja myöhemmin kannustaa ja ohjata potilas raskauden-suunnittelukäynnille hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi ennen ehkäisyn lopettamista.

Marja Vääräsmäki, Marjatta Anttila, Anna-Liisa Hartikainen

Ostereiden välittämä kalikivirusepidemia

Viime vuoden alkupuoliskolla maassamme todettiin kolme ostereiden levittämää ruokamyrkytysepidemiaa. Ainakin yhden epidemian aiheuttajaksi osoittautui varmuudella kalikivirukset. Raakojen tai huonosti kypsennettyjen ostereiden syöminen onkin aina tietoisesti otettu terveysriski. Oireet aiheutuvat useimmiten joko virus- tai bakteeri-infektiosta tai levätoksiineista. Artikkelissa kuvataan myös aiemmin huonosti tunnettua kalikivirusten diagnostiikkaa ja nimikkeistöä.

Antti Pönkä, Leena Maunula, Carl-Henrik von Bonsdorff

Toiminnallisten sappivaivojen diagnostiikka ja hoito

Ylävatsalla oikealla puolella tuntuvia kipuja selviteltäessä sappikivet ovat usein ensimmäinen tutkimuskohde, mutta vaikka niitä ei löydy, voi kipu siltikin olla sappi- tai haimatieperäinen. Kun sapen ja lähielinten orgaaniset sairaudet on suljettu pois, voidaan ryhtyä selvittämään sappi- ja haimatiehyiden toimintahäiriön mahdollisuutta. Oddin sulkijalihaksen toimintahäiriö voidaan todeta manometrialla, ja endoskooppinen sfinkterotomia auttaa valtaosaa potilaista.

Isto Nordback, Väinö Turjanmaa, Juhani Sand

Interferonia neutraloivat vasta-aineet multippeliskleroosin beetainterferonihoidossa

Aaltomaisen multippeliskleroosin hoidossa on otettu käyttöön kaksi geenitekniikan menetelmin valmistettua beetainterferonia, 1b ja 1a. Ensimmäiset havainnot MS-tautia hillitsevästä vaikutuksesta saatiin beeta-1b-interferonista, jolla pahenemisvaiheiden määrä ja magneettikuvauksella todettu taudin aktiivisuus ja aivomuutokset vähenivät. Beeta-1a-interferonin vaikutukset ovat samansuuntaiset, mutta lisäksi sen on esitetty hidastavan MS-potilaan toimintakyvyn heikkenemistä. Seurantatutkimus beeta-1b-interferonin vaikutuksista on osoittanut lääkkeen tehon heikentyvän osalla potilaista, joille kehittyi interferonia neutraloivia vasta-aineita. Kolmanneksella potilaista vasta-aineiden muodostus käynnistyi ensimmäisen hoitovuoden kuluessa. Kolmen vuoden hoidon jälkeen neutraloivia vasta-aineita todettiin 38 %:lla potilaista. Kolmasosalla heistä taudin pahenemisvaiheet ja magneettikuvauksessa havaitut muutokset lisääntyivät puolentoista vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Beeta-1a-interferonia neutraloivien vasta-aineiden kliinisestä merkityksestä tiedetään vähemmän. Koska vasta-aineiden muodostumiseen ei aina liity toimintakyvyn heikkenemistä, päätökset hoidon jatkamisesta perustuvat ensisijaisesti kliiniseen kuvaan. Testejä vasta-aineiden toteamiseksi tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa päätöksenteon tueksi.

Irina Elovaara

Diabeettisen retinopatian seulonta ja seuranta

Retinopatia kuuluu diabeteksen tavallisimpiin lisätauteihin. Retinopatian aiheuttama näkövammaisuus uhkaa siten jopa kymmeniätuhansia suomalaisia. Jos retinopatia todetaan ajoissa ja hoidetaan asianmukaisesti, näkövammaisuus on useimmissa tapauksissa estettävissä. Silmänpohjien säännöllistä seurantaa ei siksi saisi unohtaa. Silmänpohjatutkimusten tärkeyttä pitää korostaa myös potilaille, koska jopa pitkälle edenneet näköä uhkaavat muutokset ovat alkuvaiheessa usein lähes oireettomia.

Leila Laatikainen, Paula Summanen

Bentsodiatsepiinivieroitushoito Järvenpään sosiaalisairaalassa

Päihdehuoltoon tulee yhä enemmän lääkkeistä riippuvaisia asiakkaita. Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan diatsepaami ja oksatsepaami aiheuttivat eniten riippuvuutta, seuraavaksi yleisin oli alpratsolaami. Vieroituksessa käytettiin yleensä sitä lääkeainetta, josta potilaat olivat riippuvaisia. Bentsodiatsepiineja käytettiin alun perin mm. masennuksen hoitoon.

Tarja Kallio, Mika Jaakkola, Kari Poikolainen, Pekka Heinälä

Selkäpotilaan hoitosuosituksista alueellisiin hoitoonohjausmalleihin

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat Suomessa yleisimmin kipua aiheuttava ja eniten työstä poissaoloon johtava pitkäaikaissairauksien ryhmä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat vaihdella somaattisista tautiprosesseista ja vammoista psyykkisiin sekä sosiaalisiin oireyhtymiin. Selkäpotilaan huolellinen diagnostiikka ja oikea-aikaiset hoito- sekä kuntoutustoimet ovat edellytyksenä sille, että potilaiden kokemia kipuja, toiminta- ja työkyvyn alenemista sekä taudin kansanterveydellistä merkitystä kyettäisiin tehokkaasti minimoimaan. Kansalliset ja kansainväliset hoitosuositukset sekä konsensuslausumat luovat pohjan hoitoonohjausmalleihin, joissa on mahdollista ottaa huomioon alueellisten resurssien vaihtelut maassamme.

Markku Hupli

Cochrane-katsaus Beetasalpaajat neuroleptien lisänä skitsofrenian hoidossa

Neuroleptihoitoon reagoimattomaan skitsofreniaan on suositeltu hoidoksi mm. beetasalpaajia. Äskettäin ilmestyneen suomalaisen systemoidun kirjallisuuskatsauksen valossa näyttöä beetasalpaajien tehosta skitsofrenian lisälääkkeenä ei kuitenkaan ole. Kirjoittajat suosittelevat olemassaolevan tutkimusaineiston yksilöllisten potilastietojen yhdistämistä beetasalpaajien vaikuttavuuden selvittämiseksi. Tällä hetkellä beetasalpaajien käyttöä lisälääkkeenä skitsofreniaoireiden hoitoon ei voi suositella.

Juha Ahonen, Maxim V. Cheine, Kristian Wahlbeck

Cochrane-katsaus Perheeseen kohdistuvat interventiot skitsofrenian hoidossa

Katsauksen tavoitteena oli koota yhteen tutkimukset, jotka käsittelevät skitsofreniaan sairastuneiden potilaiden perheisiin kohdistettuja hoitomuotoja. Skitsofreniaa sairastavan potilaan perheen tukemiseen on kehitetty useita hoitotapoja. Niiden avulla pyritään vähentämään sairastumisen aiheuttamaa perheen kuormitusta. On myös esitetty, että perhehoidolla voitaisiin vähentää sairauden uusiutumisia. Perheen hoito ei vähennä potilaan varsinaisen hoidon tarvetta, vaan sitä on ehdotettu toteutettavaksi muun hoidon rinnalla.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Suomessa on skitsofrenian syitä, kehittymistä ja hoitoa tutkittu monissa ansiokkaissa tutkimusprojekteissa. Skitsofrenian hoidon vaikuttavuustutkimuksia ei meillä kuitenkaan juuri ole tehty. Käytännön hoidon kehittämisessä on tärkeä professori Alasen (1) perustama perhekeskeinen, tarpeenmukainen hoitomalli, jota on sovellettu valtakunnallisessa skitsofreniaprojektissa sekä siitä versoneissa useissa kehittämisprojekteissa (2,3). Perhekeskeisen hoidon taustalla on tässäkin katsauksessa esiin tuotu, myös kliiniseen kokemukseen perustuva havainto, jonka mukaan perhekeskeinen hoitomalli vähentää sairauden uusiutumisen riskiä sekä parantaa hoitomyöntyvyyttä. Sen miten näihin tavoitteisiin päästään, määräävät pitkälti palvelu- ja hoitojärjestelmän ominaisuudet, mutta ennen kaikkea hoitavien henkilöiden ja tiimien ammattitaito sekä henkilökohtainen paneutuminen potilaan ja hänen omaistensa elämäntilanteeseen.

Matti Isohanni

Eettiset toimikunnat lääkeainetutkimusten valvojina

Uusien lääkehoitojen teho, turvallisuus ja siedettävyys arvioidaan kliinisten lääketutkimusten perusteella. Näihin tutkimuksiin liittyy useita eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi lumelääkityksen käyttö ja tutkimuksesta potilaalle koituvan hyödyn ja haitan arviointi. Tutkimuspotilas voi altistua suuremmille vaaroille kuin vakiintunutta lääkehoitoa käytettäessä. Eettisten toimikuntien tehtävänä on varmistaa, että tutkimukseen osallistuvan potilaan hyvinvointi, turvallisuus ja yksityisyyden säilyttäminen on taattu.

Tapani Keränen, Annamari Sorri, Pauli Ylitalo

Työyhteisön muutos johtajuuden haasteena

Syvällekäyvät muutokset ovat tyypillisiä nykyään lähes kaikille organisaatioille; tämä yleinen kehitys koskee myös terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioita. Muutos merkitsee aina yhteisön johtajien ja johtajuuden erityistä haastetta. Keskeinen kysymys työyhteisön muutoksessa on se, miten johtaja onnistuu saamaan aikaan organisaatiossaan uudistavan ja korjaavan kehityksen edellytykset. Muutokset uhkaavat jatkuvasti kaikkia organisaatioita, mutta niiden aikaansaama organisatorinen kriisi voi olla kuitenkin samalla mahdollisuus edetä pysyvään uudistumiseen.

Harri Hyyppä, Matti Isohanni

Ensimmäinen näyttöön perustuvan lääketieteen kurssi Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa

Näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveydenhuollon (Evidence based medicine, EBM) esiinmarssi viime vuosina on ollut näyttävä. Näyttöön perustuva lääketiede on alunperin anglosaksisista maista liikkeelle lähtenyt ajattelutapa, jonka keskeinen elementti on lääkärin kliinisen taidon ja viimeisimmän toteennäytetyn lääketieteellisen tiedon yhdistäminen yksittäisen potilaan hoidossa. Näyttöön perustuvasta lääketieteestä on keskusteltu näkyvästi lääketieteellisissä lehdissä viime vuosina, ja aiheesta on järjestetty kliinikoille sekä kansainvälisiä että kansallisia kursseja. Syksyllä 1997 järjestettiin Helsingin yliopiston lääketieteen perusopetuksessa valinnaisena ensimmäinen EBM-kurssi, josta saatiin hyviä kokemuksia. Kurssia suunnitellaan laajennettavaksi koko neljännen vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 1998.

Kaisu Pitkälä, Timo Strandberg, Taina Mäntyranta, Hannu Vanhanen

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala