Persoonallisuus sairautena Käsityksiä rajatilan ja persoonallisuushäiriöiden suhteesta ja taustasta

Käsitettä rajatila käytetään psykiatriassa varsin epätäsmällisesti. Persoonallisuushäiriö ja rajatila -käsitteitä käytetään esimerkiksi toisilleen rinnakkaisina, vaikka termeillä on aivan erilaiset perustat. Psykodynaamisella rajatila-käsitteellä on teoreettinen, häiriön syntyyn liittyvä perusta, mutta persoonallisuushäiriö viittaa nykyisten tautiluokitusten kuvailevaan lähtökohtaan. Tässä artikkelissa kuvataan etenkin psykodynaamisen psykiatrian, mutta myös kognitiivisen terapian ja biologisen psykiatrian näkökulmista rajatilahäiriötä ja sen suhdetta nykyisin käytössä olevien diagnostisten järjestelmien persoonallisuushäiriökategorioihin.

Jyrki Korkeila, Hasse Karlsson

Kaamosmasennus lapsilla ja nuorilla

Vuodenaikamasennus, seasonal affective disorder (SAD) on mielialahäiriö, jonka oireet ilmenevät säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Häiriön tavallisin muoto on kaamosmasennus (= syys- ja/tai talvimasennus), jota sairastavilla on usein keväällä ja kesällä oireeton - joskus jopa hypomaaninen tai maaninen jakso. Tyypillisiä oireita ovat liikanukkuminen, ylensyönti, etenkin hiilihydraattien ahmiminen, väsyneisyys ja toimintatarmon väheneminen.

Marja Pihlajamäki, Simo Saarijärvi

Perinataalikuolleisuuden sosioekonomiset ja alueelliset riskitekijät

Syntymärekisterin tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan äidin matala sosioekonominen asema lisää selvästi lapsen perinataalikuolleisuusriskiä. Tupakoivien äitien lapsilla oli 1,45-kertainen perinataalikuolleisuusriski tupakoimattomien äitien lasten riskiin nähden. Naimattomien ja eronneiden äitien lapsilla oli puolestaan suurentunut riski verrattuna avio- tai avoliitossa olevien äitien lasten riskiin. Perinataalikuolleisuudessa ilmeni myös alueellisia eroja. Tutkimustulosten perusteella äidin matalaan sosioekonomiseen asemaan ja siihen mahdollisesti liittyviin ympäristö- ja elämäntapatekijöihin olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskauden seurannassa. Alueellisia eroja olisi tutkittava edelleen, jotta saataisiin selville, johtuuko suurentunut kuolleisuusriski esimerkiksi hoitokäytäntöjen erilaisuudesta tai vastasyntyneiden erityishoitoon pääsyn viivästymisestä.

Erja Forssas, Mika Gissler, Marja Sihvonen, Henri Toukomaa

Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Terveydenhuollon kustannuksiin voidaan vaikuttaa hoitamalla potilasta sellaisella sairaansijalla, joka vastaa hänen tarvitsemansa hoidon tasoa. Turussa havaittiin, että varsinkin vanhemmissa ikäluokissa vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita hoidettiin erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa enemmän kuin muualla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Varsinkin Turun ja Salon välillä erot olivat suuret, vaikka potilaiden ikärakenne molemmissa kaupungeissa on lähes samanlainen. Kirjoittajien mukaan tulisi Turun sosiaalitoimen peruspalveluja ja vanhainkotien sairaanhoidollisia valmiuksia parantaa ja erikoislääkärijohtoisten TYKS:n ja Turun terveyskeskussairaalan käyttöä vähentää perusterveydenhuoltoa resursoimalla. Tutkimus tehtiin vertailemalla sairaaloiden hoitoilmoitusaineistojen DRG-ryhmäkohtaisia hoitojaksojen lukumääriä ja hoitoaikoja.

Ismo Räihä, Eero Vaissi, Aapo Lehtonen, Olli-Pekka Lehtonen

Kolesteroli ja tervaskannot

Veren suuri kolesterolipitoisuus lisää sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin keski-ikäisillä, mutta suuren kolesterolipitoisuuden merkitys jo yli 70 vuoden ikään ehtineiden terveyden kannalta on epäselvempi. Asiaa on tutkittu Alankomaissa Leidenin yliopistossa.

Robert Paul

Tupakointi vähentääkin terveydenhuollon menoja

Julkisessa keskustelussa pidetään usein itsestäänselvyytenä, että tupakointi rasittaa monin tavoin muutenkin kireitä terveysbudjetteja lisäämällä erilaisten syöpien, sydän- ja verisuonitautien ja hengityselinten sairauksien määrää väestössä. Tällöin kuitenkin unohdetaan, että tupakointi lyhentää keskimääräistä elinikää useilla vuosilla, minkä seurauksena tupakoitsijan vanhuusvuosien määrä jää muita vähäisemmäksi. Ja vanhukset taas ovat terveydenhuollon resurssien suurkuluttajia. Siis mitenkähän oikein on, lisääkö vai peräti vähentääkö kansalaisten tupakointi terveydenhuollon kokonaismenoja? Tuorein, mahdollisimman arvovaltaisella foorumilla esitetty analyysi päätyy alkuun yllättävältä tuntuvaan tulokseen, että tupakointi itse asiassa vähentää menoja.

Heikki Joensuu

Solunsalpaajia kansalle

Kuten tunnettua, rintasyöpäleikkauksen jälkeen annettu tamoksifeeni- tai solunsalpaajahoito pienentää syövän uusiutumisen vaaraa huomattavasti. Perinteisesti antiestrogeeneja on annettu menopaussin ohittaneille naisille ja solunsalpaajia taas tätä nuoremmille naisille etenkin silloin, jos kainalosta on löytynyt metastaattisia imusolmukkeita. Suomalaisena käytäntönä on ollut lisäksi antaa liitännäishoitoa myös potilaille, joilla ei ole kainalolöydöksiä, jos syövässä on ollut huonoon ennusteeseen viittaavia kliinisiä tai biologisia tekijöitä. Nyt Pohjois-Amerikasta on julkaistu suuri tutkimus, jossa selvitettiin liitännäishoitona annetun solunsalpaajahoidon merkitystä sellaisilla potilailla, joilla solunsalpaajahoidon ei ole arveltu juuri tuovan lisähyötyä, nimittäin potilailla, joilla on kainaloimusolmukenegatiivinen (N0) mutta estrogeenireseptoripositiivinen rintasyöpä (ER+).

Heikki Joensuu

Vauvarokkovirusko MS-taudin taustalla?

Epidemiologiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että multippeliskleroosin syntyyn vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kroonisia infektioita aiheuttavat virukset ovat jo pitkään olleet eniten epäiltyjen ympäristötekijöiden listan kärkipäässä. Herpesvirukset sopivat erittäin hyvin MS-taudin aiheuttajiksi, koska ne usein hakeutuvat hermostoon jo lapsuudessa ja pysyvät siellä pitkään.

Matti Viljanen

Geeniterapiaa aivokasvaimiin

Ensimmäisiä tietoja syövän geeniterapian tuloksista alkaa tihkua. Syövän geeniterapiassa on useita lähestymistapoja, joista yksi kaikkein suosituimmista on herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasigeenin (HSV-TK) ja gansikloviirin käyttöön perustuva menetelmä. Tässä menetelmässä kasvaimeen ruiskutetaan tihein neulanpistoin soluja, jotka tuottavat geeniteknologisesti muokattuja retroviruksia. Teorian mukaan muokatut retrovirukset sitten infektoivat tiuhaan jakautuvat solut ja kuljettavat siten juuri syöpäsolujen tai niiden lisääntymistä edesauttavien normaalisolujen perimään ylimääräisen entsyymiä tuottavan geenin, HSV-TK-geenin. Kun potilaalle sitten annetaan gansikloviiria infuusiona suoneen, muuttuu gansikloviiri toksisiksi metaboliiteiksi vain niissä soluissa, joissa on HSV-TK-geeni, eli siis retrovirusinfektion kohteeksi joutuneissa syöpäsoluissa. Tästä taas seuraisi ruiskutusten kohteeksi joutuneen syöpäpesäkkeen häviäminen.

Heikki Joensuu

Keskosten ravitsemus imeväisiässä

Lapsen ennenaikaisuuden aste vaikuttaa vastasyntyneen imetyksen onnistumiseen ja kestoon sekä kiinteän lisäruokinnan aloittamisikään. Tämän tutkimuksen mukaan keskosia imetettiin harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin täysiaikaisia lapsia. Alle 33:n sikiöviikon iässä syntyneillä keskosilla oli yleisimmin jokin vaikea-asteinen ruokintaongelma imeväisiässä. Nämä pienet keskoset saivat kiinteää lisäruokaa 1-2 kuukautta suositusikää myöhemmin. Ruokavalion monipuolistaminen voidaan pienillä keskosilla siirtää myöhemmäksi, jotta suun seudun motoriikka ehtisi kehittyä. Keskosten äidit tarvitsevat yksilöllistä ja tehostettua imetysohjausta lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.

Sari Räisänen, Outi Nuutinen, Kirsti Heinonen, Marja Kalavainen

Psykosomaattiset oireet psykiatrisilla potilailla

Psykosomaattiset oireet osoittautuivat yleisiksi psykiatrisilla potilailla KYS:n psykiatrian klinikassa tehdyssä tutkimuksessa. Masennuspotilaista lähes puolella oli runsaasti psykosomaattisia oireita, neuroosi- ja persoonallisuushäiriöpotilaista runsaalla kolmanneksella ja skitsofreniaa sairastavista neljäsosalla. Runsas psykosomaattinen oireilu oli miehillä ja naisilla yhtä yleistä riippumatta psykiatrisesta diagnoosista. Tyytymättömyys elämään, vähäinen sosiaalinen tuki ja huono subjektiivinen terveydentila olivat yhteydessä runsaampaan psykosomaattiseen oireiluun. Runsaasti psykosomaattisesti oireilevat olivat myös muita masentuneempia psykiatrisesta diagnoosista riippumatta. Psyykkisesti oireilevien potilaiden psykosomaattinen reagointi ilmentää tavallista huonompaa psykososiaalista selviytymistä. Jos psykiatrisella potilaalla esiintyy runsaasti psykosomaattisia oireita, on syytä arvioida uudelleen potilaan kliininen tila ja hoitolinjat.

Mari Hautaniemi, Jukka Hintikka, Vuokko Virtanen, Pirjo Saarinen, Heimo Viinamäki

Auringon ultraviolettisäteilyn vaikutukset ihon autoimmuunisidekudostauteihin

Ihon autoimmuunisidekudostaudeista etenkin lupus erythematosus -ryhmässä esiintyy valoherkkyyttä. Ultraviolettisäteily voi sekä provosoida ihomuutoksia että aktivoida jo olemassa olevia vaurioita. Kirjoittajien työryhmä on äskettäin todennut, että miltei puolella lupus erythematosus -potilaista esiintyy LE-ihottuman lisäksi myös monimuotoista valoihottumaa. Tauteja ei ole aina helppo erottaa kliinisesti toisistaan. Valoprovokaatiolla saadaan ihottumamuutos keinotekoisesti aikaan valtaosassa kummastakin taudista, ja samalla voidaan selvittää iho-oireita aiheuttavan UV-säteilyn aallonpituusalue.

Taina Hasan, Annamari Ranki

Päihdeongelmien hoito kognitiivisen terapian avulla

Kognitiivisessa terapiassa ajatellaan, että henkilön ajatuksilla ja mielikuvilla on suuri vaikutus hänen tunteisiinsa ja käyttäytymiseensä. Päihdeongelman hoidossa on pitkälti kysymys käyttäyttymisen muutoksesta ja siksi kognitiivisen terapian menetelmiä voidaan soveltaa myös siihen. Terapian tavoitteena on muuttaa haitallista käyttäytymistä ohjaavia ajatusvääristymiä. Hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää hoitointerventioiden oikea ajoitus, terapeutin kyky motivoida potilas haluamaan muutosta ja työskentelemään sen aikaansaamiseksi. Kognitiivisessa terapiassa käytetään paljon erilaisia tehtäviä, aktiiviseen vuorovaikutukseen perustuvaa motivoivan haastattelun tekniikkaa ja rationaalista ajattelua, jolla korvataan vanhat ajatusvääristymät.

Pekka Tuomola

Skitsofreniapotilaan, hänen omaistensa ja lääkärin kohtaaminen terveydenhuollossa

Skitsofreniaan sairastuminen on traaginen tapahtuma potilaalle ja hänen omaisilleen. Se johtaa perheessä massiiviseen ahdistukseen, joka siirtyy myös hoitaviin ihmisiin. Tässä artikkelissa esitetään skitsofrenian haavoittuvuusteoriaan perustuen keinoja ymmärtää skitsofreniapotilaan muuttunutta logiikkaa eli ajatushäiriöitä. Lisäksi kuvaillaan omaisten reaktioita ja kuinka niihin tulisi suhtautua. Lääkäri voi luoda myönteisen suhteen potilaaseen ja hänen omaisiinsa ja siten varmistaa, että potilasta voidaan tulevaisuudessa hoitaa onnistuneesti terveyskeskuksessa. Keskeistä lääkärin ja potilaan sekä hänen omaistensa kohtaamisessa kriisitilanteessa on tilanteen jäsentäminen niin, että kaikille selviää, mistä on kysymys.

Karl-Erik Wahlberg

Steriloinnit Suomessa: eugeniikasta raskaudenehkäisyyn

Sterilointi on Suomessa muuttunut eugeenisesta toimenpiteestä ehkäisymenetelmäksi. Rotuhygienia oli selkeästi mukana vuoden 1935 ja vielä vuoden 1950 steriloimislaissa. Siitä huolimatta eugeenisten syiden vuoksi tehtiin vähän sterilointeja ja perhesuunnittelu oli koko ajan steriloinnin päätarkoitus. Miesten steriloinnit ovat olleet paljon harvinaisempia kuin naisten ja sukupuoliero on edelleen suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sterilointien määrä on ajan mukana vaihdellut huomattavasti ja steriloimislakien muutokset eivät juurikaan selitä sitä. Sen sijaan aborttilait ovat olleet tärkeitä sterilointien lukumäärän selittäjänä. Vuonna 1994 tehdyn kyselyn mukaan 9 % naisista käytti sterilointia ehkäisymenetelmänään. Suurin osa naisista oli tyytyväisiä menetelmään, mutta 9 % steriloiduista katui sitä. Sterilointi lienee jatkossakin tärkeä raskauksien ehkäisymenetelmä Suomessa.

Elina Hemminki, Anja Rasimus, Erja Forssas

Terveyttä kaikille -ohjelman vastaanotto terveyskeskuksissa

Vuonna 1986 julkistetun terveyspolitiikan tavoite- ja toimintaohjelman Terveyttä kaikille vuoteen 2000 keskeisiksi toteuttajiksi terveydenhuollossa on nähty perusterveydenhuollon ammattiryhmät. Terveyskeskuslääkärien haastattelujen perusteella ohjelman merkitys terveyskeskustyössä on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Ohjelmaa ei ole mielletty käytännön toimintaan ja muutoksiin johtavaksi asiakirjaksi.

Marita Sihto

Ilkka Taipale ehdottaa selvityksessään: Psykiatriseen avohoitoon 2 000 palveluasuntoa lisää

Suomeen tulisi viiden vuoden kuluessa rakentaa 2 000 palveluasuntoa pitkäaikaisessa hoidossa oleville mielenterveyspotilaille, ehdottaa dosentti Ilkka Taipale. Taipale on selvittänyt, miten palveluasumista pitäisi kehittää, jotta sillä tuettaisiin psykiatrisen hoidon palvelurakenteen muutosta laitoshoidosta avohoitoon. Selvitys tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön sekä Mielenterveyden keskusliiton toimeksiannosta.

Suvi Sariola

Elämäntapatekijät ja työikäisten aivoinfarkti

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alle 60-vuotiaiden aivoinfarktin kronobiologiaa, elämäntapojen merkitystä aivoinfarktin riskiin sekä kartoittaa nuorten aivoinfarktin etiologioita. Potilasaineisto koostui vuosina 1983-90 Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan akuutin ensimmäisen aivoinfarktin vuoksi osastohoitoon otetuista alle 60-vuotiaista miehistä ja naisista.

Helena Haapaniemi

Familiaalisen hyperkolesterolemian molekyyligenetiikka

Veren suuri LDL-kolesterolipitoisuus on tärkeimpiä sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Kohtalaisesti lisääntynyt kolesteroli johtuu tavallisesti ainakin osittain dieettivirheestä, mutta myös monet useammasta kuin yhdestä geenistä johtuvat perinnölliset syyt saattavat myötävaikuttaa kolesterolin poikkeavaan kertymiseen. Tavallisesti näissä tapauksissa kolesteroliarvot alkavat suurentua aikuisiässä, ja useimmiten sepelvaltimotauti alkaa antaa oireita vasta keski-iässä.

Ulla-Maija Koivisto

Lääkehiilen annostelun aikaviiveen vaikutus hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä

Lääkehiili on saavuttanut keskeisen roolin akuuttien lääkeainemyrkytysten ensihoidossa. Myrkytystilanteissa on tyypillistä, että potilas saapuu hoitoon vasta joidenkin tuntien kuluttua lääkkeen yliannostuksen jälkeen, jolloin imeytymistä estävien toimenpiteiden teho ei voi olla täydellinen. Tämän väitöskirjatyön keskeisimpänä tavoitteena oli kuvata lääkehiilen annostelussa tapahtuvan aikaviiveen vaikutusta hiilen kykyyn estää malliaineiden imeytymistä.

Kari Laine