Liikunta parantaa merkittävästi astmatasapainoa

Olemme lääkäreinä kehottaneet astmaatikkoja liikkumaan. Kehotus on enemmän perustunut uskoon kuin näyttöön. Nyt aiheesta tuli hyvä meta-analyysi, joka osoittaa, että liikkuminen missä tahansa muodossa on astmaatikolle hyväksi.

Heikki Ekroos

Nivustyräleikkaus robotilla – onko järkeä?

Nykyisin aikuisen nivustyrä korjataan laittamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa tai laparoskooppisesti. Yhdysvalloissa robottikirurgia on otettu estoitta käyttöön tyrienkin korjaamisessa, mutta satunnaistettu tutkimus aiheesta saatiin vasta nyt. Tuloksen toivoisi jarruttavan kalliin tekniikan käyttöä hyödyttömästi.

Hannu Paajanen

Kevyempi ruokavalio vähentää rintasyöpä­kuoleman riskiä

Ruokavaliolla näyttää olevan merkitystä jo kasvun ja kehityksen aikana riskiin sairastua rintasyöpään. Esimerkiksi Aasiassa rintasyöpään sairastutaan vähemmän kuin länsimaissa, mutta kun aasialaiset ovat muuttaneet länsimaihin ja omaksuneet rasvaisemman ruokavalion, riski tasoittuu. Näyttää siltä, että ruokavaliolla on myös vaikutusta rintasyövästä selviytymiseen vaihdevuosien jälkeenkin.

Sirkku Jyrkkiö

Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Statiinien hyödyt ja haitat laitoshoidon asukkailla

Kuinka pitkään hauraiden vanhusten tulisi käyttää statiineja? Pitäisikö ehkäisevät lääkkeet lopettaa laitoshoitoon tullessa? Onko statiineilla mahdollisen myopatian vuoksi toiminnanvajeiden riskiä lisäävä vaikutus? Nämä ovat olleet vaikeita kysymyksiä geriatriassa. Satunnaistettuja vertailututkimuksia ei ole tulossa, joten näyttöä pitää hakea havainnoivista pitkittäistutkimuksista.

Kaisu Pitkälä

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Monet asiantuntijat ja presidentti Trump ovat viime aikoina keskustelleet klorokiinista COVID-19-taudin hoidossa. Klorokiini on vanha malarialääke, jolla on paljon haittavaikutuksia. Reumasairauksien hoitoon on vakiintunut paremmin siedetty hydroksiklorokiini. Tutkijat halusivat selvittää, päästäänkö lääkkeen tavanomaisilla annoksilla lääkepitoisuuteen, jolla in vitro -tutkimuksissa on saavutettu 50-prosenttinen SARS-CoV-2-virusinhibitio (EC50).

Markku Kauppi

ADHD-lääkkeiden käytön yleisyys pojilla ja tytöillä sairaanhoitopiireissä ja kunnissa vuonna 2018

Erot poikien ja tyttöjen lääkkeiden käytössä ovat edelleen verrattain suuria.

Miika Vuori

Lääkkeiden käytön ympäristövaikutukset

Lääkeainejäämiä esiintyy Suomessakin mitattavina pitoisuuksina sekä luonnonvesissä että puhdistamolietteessä.

Tiina Sikanen, Lauri Äystö, Niina Vieno, Sanja Karlsson, Virpi Virtanen

Väitökset 22

Gerastenia – kuinka tunnistan ja miksi?

Gerastenian tunnistaminen auttaa ennusteen arvioinnissa.

Janne Alakare, Timo Strandberg

Biopankit ja yksilöllistetty lääketiede vievät kohti vaikuttavampaa hoitoa

Moderni lääketiede vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, kirjoittavat yliopistosairaaloiden edustajat.

Tarja Laitinen, Anne Pitkäranta, Päivi Rautava, Miia Turpeinen, Esko Vanninen

Suomen terveydenhuolto on jäykkä muuttumaan

Terveyden edistäminen ei ole jalkautunut arkikäytäntöihin systemaattisesti, kirjoittaa Kristiina Patja.

Kristiina Patja

Klorokiiniin ja hydroksiklorokiiniin liittyy koronapotilailla lisääntynyt kuoleman riski

Kummastakaan lääkkeestä ei todettu hyötyä COVID-19-taudin hoidossa.

Ritva Jokela

Beninissä tutkittu rokote antoi suojaa vakavimpia ripulitauteja vastaan

Rokotetutkimuksen matkoille Länsi-Afrikan Beniniin osallistui 729 suomalaista vuosina 2017–2019.

Ulla Toikkanen

Kahta karbapenemaasia tuottavien K. pneumoniae -kloonien leviämistä havaittu Euroopassa

Löydöksiä on esiintynyt myös Suomessa.

Ulla Toikkanen

Riittäisikö reumapotilaan hydroksiklorokiiniannos COVID-19-taudissa?

Isommat annokset lisäisivät haittojen riskiä.

Markku Kauppi

Anoreksia ja verenkuvamuutokset

Syömishäiriöpotilaan poikkeava verenkuva on varsin yleinen hematologin konsultaation aihe. Laajat tutkimukset aiheesta puuttuvat, ja mekanismeista on vain arveluja syy-yhteyden ollessa olemassa.

Marko Vesanen

Keliakia lisää hoidettunakin hiukan kuoleman vaaraa

Keliakiaan on tiedetty liittyvän pieni kuolleisuuden lisääntyminen, jonka syy on toistaiseksi epäselvä. Se voi johtua tautiin liittyvästä lievästä kroonisesta tulehduksesta. Koska keliakia tunnistetaan nykyisin aikaisempaa varhemmin ja gluteenittoman ruokavalion avulla suoliston pintanukka normaalistuu nopeasti, voisi ajatella, että lisääntynyttä kuoleman vaaraa ei enää olisi – mutta onpa kuitenkin.

Helena Liira

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Avoin lumehoito lievittää akuuttia kipua

Lumehoito lievitti sveitsiläistutkimuksessa akuuttia kokeellista kipua, hyperalgesiaa ja allodyniaa, vaikka tutkimushenkilöt tiesivät, etteivät saa aktiivista lääkeainetta. Ennen hoitoa lumehoidosta annetun opetuksen laajuudella sen sijaan ei ollut vaikutusta tehoon.

Ritva Jokela