Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

Antibioottiresistenssin torjuntaan lisätehoa

Suomessa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa, kirjoittavat Reetta Huttunen ja Antti Hakanen.

Reetta Huttunen, Antti Hakanen

One Health – Yhteinen terveys yhteisessä maailmassa

"One Health" ei ole uusi keksintö. Mutta miksi se on nykyään esillä niin monilla foorumeilla: EU:ssa, WHO:ssa, YK:ssa, jopa Maailmanpankissa?

Anni Virolainen-Julkunen

Cochrane peruuttaa kroonista väsymysoireyhtymää koskevan katsauksen

Katsauksen laatinutta työryhmää johtanut tutkija vastustaa päätöstä.

Pertti Saloheimo

Mikrobilääke-resistenssin mekanismit

Mikrobilääkeresistenssin mekanismit ovat kehittyneet evoluution muovaamina miljardien vuosien kuluessa.

Suvi Sariola

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Suvi Sariola

Infektiotorjunta-suosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Tuomas Keränen

Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Tiiamari Pennanen

Crohnin taudin leikkaushoidossa syytä suosia suolta säästävää leikkausta

MRE-kuvantaminen on hyödyllinen suunniteltaessa Crohnin tautia sairastavien potilaiden leikkaushoitoa.

Tuomas Keränen

Haimasyövän hoidossa eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.

Ulla Toikkanen

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen

Leukosytoosi lisää essentielliä trombosytoosia sairastavan tukosriskiä

Myeloproliferatiiviset sairaudet – kroonista myelooista leukemiaa lukuun ottamatta – ovat parantumattomiksi syöpätaudeiksi varsin vähäoireisia ja hitaasti eteneviä. Kuitenkin niin laskimo- kuin valtimotukosriskiäkin arvioitaessa ne ovat kärkipaikalla. Korkeaa hemoglobiinitasoa tai tuhansiin kohonnutta trombosyyttilukemaa on helppo syyttää hyytymisjärjestelmän manipuloimisesta, mutta leukosyytit eivät ole sen viattomampia.

Marko Vesanen

Passiivinenkin tupakointi lisää nivelreuman riskiä

Tupakoinnin on jo pitkään tiedetty lisäävän nivelreuman kehittymisen riskiä, ja tupakoiminen sairauden aikana huonontaa hoitotuloksia. Kaikkien kannattaa ilman muuta olla tupakoimatta, mutta erityisesti niiden, joiden suvussa on runsaasti reumaa. Tupakka on nivelreuman ainut tunnettu riskitekijä, johon ihminen voi vaikuttaa itse.

Markku Kauppi

Entsalutamidi pitkittää kastraatioresistentin eturauhassyövän etäpesäkkeiden kehittymistä

Kun potilaalla on etäpesäkkeetön kastraatioresistentti eturauhassyöpä ja PSA-arvon nousu on ainoa merkki taudin etenemistä, on tehtävä tärkeä päätös: aloittaako lisähoito vai jatkaako pelkkää androgeenideprivaatiota siihen saakka, kunnes etäpesäkkeitä on havaittavissa kuvantamistutkimuksissa. Hoidon päämäärä on estää etäpesäkkeiden kehittymistä mahdollisimman pitkään, lievittää taudin oireita ja pidentää potilaan elinaikaa.

Ossi Lindell

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja

Lähtökohdat Työttömyyteen liittyy toisaalta lääkäripalvelujen runsasta käyttöä ja toisaalta tarpeeseen nähden vähäistä käyttöä. Kartoitimme 1.1.2016 vähintään 300 päivää työttöminä olleiden henkilöiden terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä. Lisäksi kuvasimme heidän näkemyksiään palveluista.

Kirsi Lappalainen, Pauliina Mattila-Holappa, Kirsi Yli-Kaitala, Marja Hult, Kimmo Räsänen

Pienen lapsen kuumeilu – voiko se olla Kawasakin tauti?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti.

Heikki Tuikkala, Eeva Salo

Lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä

Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen.

Tiina Koskela-Koivisto

Väitöskirja syntyi äitiyspolin tavallisimmasta potilaasta

LL Emilia Huvinen ajatteli opiskeluaikoinaan, ettei tee väitöskirjaa vain siksi, että se täytyy tehdä, vaan haluaa innostua aiheestaan. Potilastyö kiinnosti sosiaalista naista tutkijankammiossa istumista enemmän.

Anne Seppänen Kuva Jussi Helttunen

Suolistosyövän hoito tarkentuu

Ennusteen ratkaisee taudin levinneisyys toteamishetkellä Raija Kallion mukaan.

Raija Kallio

Bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet lisäävät Alzheimer-potilaiden kuoleman riskiä

Merkittävien haittatapahtumien riski oli suurentunut heti näiden lääkkeiden käytön alusta.

Ulla Toikkanen