Älä määrää ­reumatekijä­­tutkimusta turhaan

Valtaosa brittiläisten yleislääkärien määräämistä reumatekijätutkimuksista oli negatiivisia. Lisäksi lähes puolet potilaista, joilla todettiin reuma, oli RF-negatiivisia.

Markku Kauppi

Monivammaisten kehitysvammaisten aikuisten ravitsemuksessa on parannettavaa

Monivammaisten kehitysvammaisten henkilöiden syömiskykyä rajoittavat useat tekijät. Kuitenkin heidän syömistään ja ravitsemustilaansa on tutkittu vähän niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Hanna-Mari Karhumaa, Pia Höglund, Outi Nuutinen

Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy

Myrkytyskuolemien kokonaismäärä Suomessa on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2006 jälkeen. ­Vähenemistä on kaikissa tärkeissä myrkytysryhmissä: alkoholikuolemissa, lääke- ja huumausainekuolemissa

Ilkka Ojanperä, Pirkko Kriikku, Erkki Vuori

Mitä PCSK9:n estäjät tuovat familiaalisen hyperkolesterolemian hoitoon?

PCSK9:n estäjät vähentävät LDL-reseptorien tuhoutumista maksasoluissa ja lisäävät niiden määrää ­maksasolujen pinnalla tehostaen LDL-hiukkasten poistumista verenkierrosta.

Matti J. Tikkanen, Petri T. Kovanen

Perusterveydenhuollon mittatikku?Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996–2010

Vältettävissä olevilla sairaalahoitojaksoilla tarkoitetaan hoitojaksoja, jotka voitaisiin välttää perusterveydenhuollon interventioiden avulla. Tällaisia sairaalahoitojaksoja on alettu viime vuosina käyttää mittarina ­perusterveydenhuollon vaikuttavuuden ja laadun epäsuorassa arvioinnissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen yleisyyttä, muutoksia ja alueellista vaihtelua Suomessa vuosina 1996–2010. Tarkastelemme näiden hoitojaksojen yleisyyttä Britanniassa käytetyn perusterveydenhuollon interventioihin reagoivien sairauksien listan avulla.

Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Sonja Lumme, Markku Lehikoinen, Iiris Ruuth, Ilmo Keskimäki

Serotyypin 3 onkolyyttinen ­adenovirus vaikuttaa lupaavalta hoidolta levinneeseen syöpään

Serotyypin 3 onkolyyttinen adenovirus vaikuttaa lupaavalta hoitomuodolta levinneeseen syöpään. Hoidetuista potilaista (n = 25), joilla tuumorimarkkerit olivat koholla ennen hoitoa (n = 15), markkerit laskivat tai pysyivät ennallaan 73 %:lla. Lisäksi muutamilla potilailla havaittiin selkeitä tuumorimassan pienenemisiä kuvantamisessa. Vastaavia havaintoja tehtiin myös potilaissa, joita hoidettiin GM-CSF-sytokiinilla varustetulla viruksella. Prekliiniset kuvantamistutkimukset ja yksittäinen potilas antoivat viitettä siitä, että magneettikuvantamisesta ja magneettispektroskopiasta olisi hyötyä onkolyyttisen immunoterapian hoitovastetta arvioitaessa.

Otto Hemminki

Uusi biomateriaali kallon ­luupuutosten korjaamiseen

Uusi yhdistelmämateriaali sopii sekä aikuisten että lasten kallojen luupuutosten korjaamiseen.

Jaakko Piitulainen

Leikkaushoito ei ole kultainen standardi ikääntyvien olkaluun yläosan murtumien hoidossa

Käytössä olevan kirjallisuuden valossa leikkaushoitoa ei tulisi pitää kultaisena standardina hoidettaessa olkaluun yläosan murtumia. Koska yksikään hoitomuodoista ei ole osoitetusti paras, lopullinen hoitopäätös tulisi tehdä yhdessä potilaan kanssa. Potilasta tulee tässä yhteydessä informoida korkeista komplikaatioriskeistä leikkaushoitoon liittyen.

Antti Launonen

Nuoret aikuiset selviävät aivoveren­vuodosta hengissä paremmin kuin iäkkäät

Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäiseminen ja hoito ovat ensiarvoisen tärkeitä nuorten aivoverenvuodon ehkäisemiseksi. Kattavat tutkimusmenetelmät ovat keskeisiä aivoverenvuodon syyn tunnistamiseksi. Nuoret aikuiset selviävät hengissä paremmin kuin iäkkäät, varsinkin jos verenvuoto poistetaan leikkauksella.

Riku-Jaakko Koivunen

-agonistit vähensivät makrofagien tulehdusaktiivisuutta

PPARα- ja PPARγ-agonistit vähensivät makrofagien tulehdusaktiivisuutta soluviljelyssä ja hiiren tulehdusmallissa. Tulehdusta hillitsevä vaikutus antaa syyn olettaa, että PPAR-agonistit voisivat olla hyödyllisiä lääkkeitä aineenvaihduntasairauksien lisäksi pitkäaikaisissa tulehdussairauksissa. PPARα-agonistit myös vähensivät makrofagien kudosvaurion paranemista tukevaa aktiivisuutta, mikä on toivottava ominaisuus erityisesti sairauksissa, joihin liittyy liiallinen sidekudoksen muodostuminen.

Erja-Leena Paukkeri

Pitkät työpäivät altistavat aivohaverille

Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä on suurentunut riski sairastua sepelvaltimotautiin tai saada aivohalvaus. Meta-analyysissä pitkää työviikkoa tekeviä verrattiin tavanomaista 35–40 tunnin viikkotyöaikaa tekeviin.

Pertti Saloheimo

Biologisia reumalääkkeitä ei tarvitse pelätä

Biologisia reumalääkkeitä käyttävillä potilailla ei ollut suomalaistutkimuksessa merkittävästi enempää infektioita tai maligniteetteeja kuin perinteisiä reumalääkkeitä saaneilla.

Markku Kauppi

Ensimmäinen rekombinanttivalmiste von Willebrandin tautiin

Von Willebrand -tekijä on suuri molekyyli, joka toimii myös hyytymistekijän FVIII kantajaproteiinina. Todennäköisesti näistä syistä rekombinanttitekniikalla valmistettua tuotetta on saatu odottaa paljon kauemmin kuin toisen perinnöllisen taudin, hemofilian hoitoon. Vaikka tehokkaita plasmavalmisteita on Suomessakin saatavilla kolmin kappalein, niin virus- ja verenluovuttajavapaan valmisteen tulo markkinoille on tervetullut.

Marko Vesanen

Vartalon tylppä vamma, mutta normaali TT

Pikainen vartalon tietokonetomografia alkaa olla rutiinia jokaisessa traumoja hoitavassa sairaalassa jo vammapotilaan tultua ensiavusta sisään. Traumoja hoitavat lääkärit pohtivat kuitenkin jatkuvasti, onko moderni kuvantaminen kustannustehokasta, niin että hoitoresurssit suunnataan oikein ja potilas ei altistu säderasitukselle turhaan. Kuka traumapotilas todella tarvitsee vartalon TT-kuvauksen ja mikä on "hyväksyttävä" normaalien kuvien määrä? Voiko vähäoireisen traumapotilaan lähettää ensiavusta kotiin, jos TT on normaali?

Hannu Paajanen

Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea

Eturauhassyöpä todetaan usein varhaisessa vaiheessa, jolloin sen ennuste on hyvä. Suurin osa potilaista kärsii kuitenkin hoitojen haittavaikutuksista, erityisesti virtsatieoireista ja seksielämän ongelmista, jotka huonontavat sekä potilaan että tämän puolison elämänlaatua.

Ulla-Sisko Lehto, Jaana Saarinen, Arpo Aromaa, Teuvo Tammela

Rintasyövän sädehoitoa voi lyhentää turvallisesti ja tehokkaasti

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito on muuttumassa.

Terhi Hermanson, Mauri Kouri

Avohoidon rooli leikkausalueen infektioiden hoidossa ja torjunnassa

Leikkausalueen infektioita esiintyy leikkaustyypistä riippuen 2–10 %:lla potilaista.

Kaisa Huotari

Aivojen dopamiiniaineenvaihduntaa voidaan tutkia entistä tarkemmin

Korkean resoluution HRRT-PET-kamera lisää aivojen dopamiinijärjestelmän kannalta keskeisiä, runsaasti dopamiini D2/3 -reseptoreita sisältävien, kooltaan hyvin pieniä aivoalueiden ja toisaalta vähän dopamiini D2/3 -reseptoreita sisältäviä aivoalueiden kuten aivojen kuorikerroksen mittauksen luotettavuutta. Lisäksi ensimmäistä kertaa PET-menetelmää käyttäen pystyttiin havaitsemaan alueellisia eroja dopamiini D2/3 -reseptoreiden jakautumisessa näiden pienten toiminnallisesti erilaisten aivoalueiden sisällä.

Kati Alakurtti

Nikamamurtumat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla

Nikamamurtumat ovat yleisiä vaikeaa lastenreumaa sairastavilla: 22 %:lla tutkituista (11/50) todettiin selkärangan röntgenkuvissa osteoporoosiin viittaavia nikamamurtumia. Kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla mitattu luuston mineraalitiheys ei kyennyt erottelemaan nikamamurtumia saaneita muista potilaista. Kolmen edeltävän vuoden kumulatiivinen painoon suhteutettu kortisoniannos, painoindeksi ja taudin aktiivisuus tutkimushetkellä olivat nikamamurtumapotilailla suurempia.

Kati Markula-Patjas

Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia

Peruselintoimintoihin perustuvat hälytyskriteerit ennustavat sairaalansisäisiä haittatapahtumia ja korkeampaa kuolleisuutta, joskin aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä havaitsee riskipotilaat paremmin vuodeosastopotilaiden keskuudessa verrattuna kaksijakoisiin hälytyskriteereihin. Viiveet ensihoitoryhmän hälytysten tekemisessä liittyvät kohonneeseen sairaalakuolleisuuteen, ja niiden vähentäminen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Kansallisella tasolla yhtenäiset hoitosuositukset sairaalansisäisestä hoitoketjusta tarvitaan, sillä tällä hetkellä ensihoitoryhmien käyttö on kansainväliseen tasoon ja hoitosuosituksiin nähden liian vähäistä.

Joonas Tirkkonen