Ulkomailta adoptoitujen lasten ­kiintymyssuhteen häiriöt ovat riskitekijä

Lapsilla, joilla on adoption jälkeen kiintymyssuhdehäiriön oireita, on suurempi myöhempien kehityksellisten ongelmien riski. Nämä ongelmat tulisi tunnistaa ja ohjata lapset tuen piiriin

Hanna Raaska

Käypä hoito -suositusten ­toimintamalleihin tarvitaan muutoksia

Lääkärit ilmoittivat tuntevansa hyvin valtimotautiriskiin liittyvät lääkekeskeiset, kohonnen verenpaineeen ja dyslipidemioiden Käypä hoito -suositukset ja käyttävänsä niitä usein. Ne suositukset, joissa hoito on aina käyttäytymisen muutos, kuten lihavuudessa ja tupakoinnissa, tunnettiin huonosti. Sekä lääkärit että hoitajat käyttivät niitä vähän. Elintapamuutoksen vaikuttava tukeminen nähtiin keskeiseksi kaikkien valtimotautiriskitekijöiden hoidossa, mutta sen toteutus koettiin haasteelliseksi ja siihen kaivattiin lisää taitoja.

Risto Kuronen

Rintasyövän koolla on merkitystä

Rintasyövän leikkauksen jälkeen annettavat liitännäishoidot ovat tehokkaampia kuin ennen, mutta silti kasvaimen koko ja imusolmukestatus ovat merkittäviä taudin ennustetta määrittäviä tekijöitä.

Sirkku Jyrkkiö

Tutkittua tietoa avomurtuman puhdistuksesta ja katetri-infektioiden ehkäisystä

Päivystävät kirurgit ovat tottuneet puhdistamaan huolellisesti avomurtuman haavan reunat (débridement) ja myös syvemmältä haavaonkalon sekä luiden päät kuka saippualiuoksella, kuka klooriheksidiinillä, kuka vedellä ja painepumpulla. Mikä näistä on tehokkain estämään myöhempää infektiota ja uusintaleikkauksia?

Hannu Paajanen

Magneettistimulaatiolla voidaan muokata suhtautumista jumalaan ja maahanmuuttajiin

Posteriorinen mediaalinen etuaivokuori (pMFC) säätelee ideologisia ja uskonnollisia käsityksiä ja niiden muutoksia. Ulkoista uhkaa koettaessa alue aktivoituu ja aiemmin omaksutusta ideologiasta tai uskonnollisesta vakaumuksesta haetaan kognitiivista turvaa uhkaa vastaan. Tämän seurauksena ideologinen tai uskonnollinen vakaumus tulee usein aiempaa hallitsevammaksi ihmisen tuntiessa itsensä uhatuksi. Amerikkalainen tutkimusryhmä pyrki selvittämään, voidaanko ideologisiin ja uskonnollisiin käsityksiin vaikuttaa tälle aivokuorialueelle kohdistetulla neuronien toimintaa vähentävällä sarjamagneettistimulaatiolla.

Tero Taiminen

Elektroninen nenä erottelee keuhkodiagnoosit

Keuhkosairauksien tutkimusmahdollisuuksien uudet innovaatiot ovat jo tovin odotelleet läpimurtoa. Uloshengitysilman typpioksidimittaus on jo rutiinia, mutta uloshengityksen kondensaatin mittaaminen on kehittynyt hitaasti. Elektroninen nenä (eNose) on uusi ja lupaavin menetelmä.

Heikki Ekroos

Alumiini työterveysriskinä

Altistuminen niukkaliukoiselle, hienojakoiselle alumiinipölylle, jota tavallisimmin esiintyy alumiinia hitsattaessa, johtaa metallin kertymiseen keuhkoihin ja systeemiseen imeytymiseen sitä kautta.

Vesa Riihimäki, Antero Aitio

Nuorten depression psykoterapeuttisten hoitomuotojen vaikuttavuus

Systemaattiseen hakuun perustuva kirjallisuuskatsaus

Mauri Marttunen, Klaus Ranta, Vera Gergov, Thea Strandholm, Leena Ehrling, Veli-Matti Tainio, Nina Lindberg

Astma- ja allergialääkkeiden kulutus kasvaa mutta kustannukset pienenevät

Lääkkeet ovat astman ja allergian hoitokustannuksista suurin erä ja ainoa, joka on kasvanut 2000-luvulla.

Juha Jantunen, Paula Kauppi, Jaana E. Martikainen, Mika Mäkelä, Tari Haahtela

Valokerroskuvaus on käyttökelpoinen hoitotuloksen arvioinnissa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen

Valokerroskuvaus (optical coherence tomography, OCT) on turvallinen menetelmä, joka soveltuu sepelvaltimoiden tautimuutosten tutkimiseen ja hoitotuloksen arviointiin pallolaajennuksen ja stenttauksen jälkeen. OCT:sta voi olla apua arvioitaessa veren hyytymistä estävän lääkityksen kestoa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen.

Tuomas Lehtinen-Svahn

Insuliiniresistenssin häiriöiden kudostason mittarit kertovat diabetes- ja sydäntautiriskistä

Kudoskohtaiset insuliiniresistenssin ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden mittarit ennustavat vahvasti tyypin 2 diabeteksen kehittymistä. Maksan insuliiniresistenssi-indeksi on lupaava uusi mittari tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien ennakointiin.

Maria Fizelova

Epilepsiakohtauksen aikainen magnetoenkefalografia paikantaa herkästi lähdealueen

Epilepsiakohtauksen aikaiset magnetoenkefalografia (MEG) -mittaukset paikantavat herkemmin kohtauksen lähdealueen aivoissa kuin kohtausten välisten epilepsiailmiöiden lähdepaikannus. Lähdealueiden paikannus on yhtä tarkka sekä aivokuoren pinnalla että 4 cm:n syvyydessä aivouurteissa. Pää ei kuitenkaan saisi liikkua 3 cm enempää MEG-mittausten aikana, ja menetelmän herkkyys paranee olennaisesti magneettikenttien matemaattiseen mallinnukseen perustuvalla magneettisten liikehäiriöiden poistolla.

Mordekhay Medvedovsky

Alle vuoden ikäisten lasten palovammatapaturmat lisääntyneet

Alle vuoden ikäisten lasten sairaalahoitoa vaatineiden palovammatapaturmien vuosittainen ilmaantuvuus tuhatta henkilöä kohti lähes kolminkertaistui vuosina 1990-2010. Myös polikliinisesti hoidettujen palovammatapaturmien määrä lisääntyi. Pienten lasten palovammatapaturmien riskitekijöiksi osoittautuivat miessukupuoli, esikoisuus, äidin nuori ikä ja matala sosioekonominen asema.

Elina Laitakari

Sepelvaltimotoimenpiteiden yksilöllinen suunnittelu parantaa hoidon turvallisuutta

Lyhyt klopidogreelihoito sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen varfariinia käyttävillä potilailla ei lisännyt stenttitromboosien riskiä, vaikka hoidossa käytettiin lääkeainestenttejä. Kuitenkin näillä potilailla todettiin paljon verenvuotoja ja muita komplikaatioita. Tutkimustulos tukee hoitokäytäntöä, jossa pyritään mahdollisimman lyhyeen kolmoishoitoon (varfariini, klopidogreeli ja asetyylisalisyylihappo) pallolaajennuksen jälkeen.

Antti-Pekka Annala

Munuaisten vajaatoiminnan syyt KLL-potilaalla

Krooninen lymfaattinen leukemia viihtyy nimensä mukaisesti veressä ja imusolmukkeissa. Sairautta hoitavat tietävät, että loppujen lopuksi tautisoluja voi tulla vastaan mistä vaan, mutta etenkin kirjallisuuden perusteella erilaiset ekstralymfaattiset ilmentymät, kuten iholla tai keskushermostossa, ovat varsin harvinaisia. Mayon klinikalla otettiin selvää kroonista lymfaattista leukemiaa sairastavien potilaiden munuaisten vajaatoiminnan syistä.

Marko Vesanen

Uniapneapotilaan etäseuranta on tehokasta ja kustannusvaikuttavaa

Vielä 2000-luvun alussa uniapnean diagnostiikka ja CPAP-hoidon aloitus tehtiin vuodeosastoilla. Nyt potilas nukkuu kotona sekä diagnostiikassa että hoidon aloituksessa. Uniapneapotilaan etäseuranta on kuuma aihe, sillä telelääketieteen keinoja on paljon käytössä, mutta tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta on vähän. Nyt julkaistu terveystaloustieteellinen analyysi osoitti, että hoidon teho ja vaikutus elämänlaatuun oli etäseurannassa samanlainen kuin normaalikäytännössä, mutta saatu aikaan pienemmillä kustannuksilla.

Heikki Ekroos

Hysteroskooppisesta sterilisaatiosta tiukkaa kritiikkiä

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi vuonna 2002 hysteroskopiassa munanjohtimiin asennettavat koilit naisen sterilisaatiomenetelmäksi. Hyväksymisen jälkeen menetelmä levisi nopeasti, ja toimenpide on tehty jo noin 750 000 naiselle. Nyt New England Journal of Medicinessa julkaistu mielipidekirjoitus arvostelee kovin sanoin hyväksymisen lähtökohtia ja sen perusteena olleita tutkimuksia.

Pertti Kirkinen

Spironolaktoni tehokas lisälääke hoitoresistentissä verenpainetaudissa

Hoitoresistentti verenpainetauti on hankala kliininen ongelma, jonka ratkaisuun on haettu apua lääkkeiden lisäksi muun muassa renaalisesta denervaatiosta. Nyt brittiläinen tutkimus viittaa siihen, että vanha lääke spironolaktoni voi olla parempi kuin pussillinen uudempia.

Juhani Airaksinen

Jälleen uutta kokeellista hoitoa vatsanpeitekipuun

Krooninen vatsakipu on toiminnallista noin 40 %:lla potilaista, ja 60 %:lla se on jostain elimestä johtuvaa. Kipu jaotellaan viskeraaliseen (elinkipu) ja parietaaliseen (vatsaontelon seinämä) ja toisaalta neuropaattiseen (hermokipu) tai nosiseptiseen (trauma, infektio). Vatsanpeitteiden kipua on jopa 5-10 % kroonisista vatsakivuista, ja se johtuu useimmiten vatsaontelon seinämän lävistävän hermon vauriosta tai kiinnikkeestä. Vatsanpeitteiden hermopinteeseen (anterior cutaneous nerve entrapment syndrome, ACNES) on kehitetty kirurginen hoito, jossa hermo katkaistaan avoimesti pienestä viillosta koepuudutuksen jälkeen; hoitoa käsiteltiin tällä palstalla numerossa 6/2015.

Hannu Paajanen

Miten lääkäri tutkii potilaan suun?

Kasvojen ja leukojen alueen epämääräinen kipu, suun kuivuus ja kielen kirvely ovat tavallisia ja erityisesti vanhenevaa väestöä vaivaavia ongelmia.

Jukka H. Meurman