Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Riitta Sauni, Kirsi Niiranen, Pirjo Manninen, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Kimmo Räsänen

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Valkuaisvirtsaisuus voi kumota diabetespotilaan liikunnan hyödyt

Väitöskirja pohjautuu itä-länsi-tutkimukseen, jossa seurattiin reilua tuhatta 45-64-vuotiasta tyypin 2 diabeetikkoa 18 vuoden ajan tai heidän kuolemaansa asti. Alkututkimus suoritettiin 1982-1984 Turussa ja Kuopiossa. Osallistujille tehtiin kattava kliininen tutkimus, jossa selvitettiin mm. sepelvaltimotaudin olemassaoloa ja riskitekijöitä sekä diabetekseen liittyviä verisuonikomplikaatioita kuten munuaissairautta.

Teemu Vepsäläinen

Korkea verenpaine altistaa aivovaltimoaneurysmien muodostumiselle

Noin 3 % väestöstä saa elinaikanaan sakkulaarisen intrakraniaalisen aneurysmataudin. Taudissa aivojen pinnalla olevien valtimoiden haarautumiskohtiin muodostuu aneurysma, joka on yleensä oireeton. Aneurysma löytyy usein vasta kun se puhkeaa aiheuttaen aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon. Tyypin 2 diabetes on merkittävä riskitekijä aivoinfarktille ja voi altistaa myös aivoverenvuodoille. Tyypin 2 diabeteksen yhteys sakkulaariseen intrakraniaaliseen aneurysmatautiin ja aneurysmaattisen subaraknoidaalivuotoihin tunnetaan kuitenkin huonosti.

Antti Lindgren

Onko pääpelillä vaikutusta aivoihin?

Jalkapallossa pallon puskeminen päällä on olennainen osa peliä. Jotkut pelaajat pelaavat palloa päällä merkittävästi enemmän kuin toiset. Aiemmin on osoitettu, että toistuvat urheiluun liittyvät aivoruhjeet voivat vaikuttaa aivojen morfologiaan ja kognitiiviseen toimintaan; klassinen esimerkki on dementia pugilistica. Aivokontuusioita ei pallon puskemiseen yleensä liity, mutta onko toistuvalla pääpelillä haitallisia vaikutuksia?

Roberto Blanco Sequeiros

Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 41/2013 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030