Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Riitta Sauni, Kirsi Niiranen, Pirjo Manninen, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Kimmo Räsänen

Syövän seulontatutkimusten haitoista vain vähän tietoa

Syövän seulontatutkimuksilla pyritään havaitsemaan vakava sairaus mahdollisimman varhain. Parhaimmillaan oikein toteutettu seulonta parantaa potilaan ennustetta, mutta seulontatutkimuksista voi olla myös haittaa. Valitettavasti satunnaistetuissa tutkimuksissa seulontatutkimuksien aiheuttamia haittoja aliraportoidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Reumalääkkeet vähentävät työkyvyttömyyttä

Jos metotreksaattilääkitys ei muutamassa kuukaudessa saa reumatulehdusta kuriin, hoito tehostuu, kun siihen liitetään joko sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmä tai infliksimabi. Tämä vähentää myös työkyvyttömyyttä.

Markku Kauppi

Onko aivovaltimoiden kalkkimuutosten määrällä yhteys sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosi on systeemitauti, mutta sen paikallinen ilmeneminen vaihtelee. Iskeemisten aivotapahtumien yhteydessä tehtävässä aivojen tietokonetomografiassa todetaan usein aivoverisuonten runsaitakin kalkkeutumismuutoksia. Voisiko näiden määrällä olla yhteys sepelvaltimotaudissa ilmenevien kalkkien määrään?

Roberto Blanco Sequeiros

Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoidon vaikuttavuus ja turvallisuus

Sarveiskalvon valokovetushoidon tavoitteena on lisätä sarveiskalvon mekaanista lujuutta ja pysäyttää kartiorappeuman eteneminen ja näön heikkeneminen.

Juha Holopainen, Ville Hemiö, Sinikka Sihvo, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi

Masennuslääkkeet edistävät hermoverkkojen muovautuvuutta - mitä hyötyä siitä on aivoille?

Lähes joka kymmenes suomalainen käyttää masennuslääkkeitä vuosittain.

Tomi Rantamäki

Epilepsiapotilaan raskaus

Suuri osa epilepsiaa sairastavien naisten raskauksista sujuu ilman ongelmia, ja lapset ovat terveitä.

Reina Roivainen, Mari Videman

Kustannusvertailu neljässä HUS-alueen synnytysyksikössä

Erikokoisten ja eri tavoilla toimintansa järjestävien synnytysyksiköiden kustannuksista Suomessa on esitetty arvioita, mutta varsinaisia kustannuslaskelmia synnytystoiminnasta ei ole tehty.

Anna-Maija Tapper, Markus Pelttari, Petri Moisio, Jari Sjöberg, Mika Nuutila, Asko Saari, Jari Petäjä, Martti Ämmälä

Uusia hoitomahdollisuuksia sepelvaltimotautiin ja imukudosturvotukseen

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin uusia geeniterapiaa hyödyntäviä hoitomahdollisuuksia. Tutkimuksessa kehitettiin geenihoitoa sekä sepelvaltimotaudin aiheuttaman hapenpuutteen että esimerkiksi syövän leikkauksen tai sädehoidon mahdollisena sivuvaikutuksena ilmenevään imukudosturvotuksen hoitoon.

Markku Lähteenvuo

Valkuaisvirtsaisuus voi kumota diabetespotilaan liikunnan hyödyt

Väitöskirja pohjautuu itä-länsi-tutkimukseen, jossa seurattiin reilua tuhatta 45-64-vuotiasta tyypin 2 diabeetikkoa 18 vuoden ajan tai heidän kuolemaansa asti. Alkututkimus suoritettiin 1982-1984 Turussa ja Kuopiossa. Osallistujille tehtiin kattava kliininen tutkimus, jossa selvitettiin mm. sepelvaltimotaudin olemassaoloa ja riskitekijöitä sekä diabetekseen liittyviä verisuonikomplikaatioita kuten munuaissairautta.

Teemu Vepsäläinen

Korkea verenpaine altistaa aivovaltimoaneurysmien muodostumiselle

Noin 3 % väestöstä saa elinaikanaan sakkulaarisen intrakraniaalisen aneurysmataudin. Taudissa aivojen pinnalla olevien valtimoiden haarautumiskohtiin muodostuu aneurysma, joka on yleensä oireeton. Aneurysma löytyy usein vasta kun se puhkeaa aiheuttaen aneurysmaattisen subaraknoidaalivuodon. Tyypin 2 diabetes on merkittävä riskitekijä aivoinfarktille ja voi altistaa myös aivoverenvuodoille. Tyypin 2 diabeteksen yhteys sakkulaariseen intrakraniaaliseen aneurysmatautiin ja aneurysmaattisen subaraknoidaalivuotoihin tunnetaan kuitenkin huonosti.

Antti Lindgren

Onko pääpelillä vaikutusta aivoihin?

Jalkapallossa pallon puskeminen päällä on olennainen osa peliä. Jotkut pelaajat pelaavat palloa päällä merkittävästi enemmän kuin toiset. Aiemmin on osoitettu, että toistuvat urheiluun liittyvät aivoruhjeet voivat vaikuttaa aivojen morfologiaan ja kognitiiviseen toimintaan; klassinen esimerkki on dementia pugilistica. Aivokontuusioita ei pallon puskemiseen yleensä liity, mutta onko toistuvalla pääpelillä haitallisia vaikutuksia?

Roberto Blanco Sequeiros

Miten kliininen tutkimus ennustaa uniapneaa

Uniapnean esiintyvyys kasvaa koko ajan, ja lääkärit joutuvat päivittäin arvioimaan, onko potilas lähetettävä jatkotutkimuksiin. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetteeseen vaaditaan vähintään kaksi seuraavista oireista: päiväväsymys, poikkeava nukahtelu, pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus, hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana, aamupäänsärky, toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen, uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö tai epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.

Heikki Ekroos

Apiksabaani syvän laskimotukoksen hoidossa

Hyytymistekijä X:n estäjä apiksabaani on järjestyksessä kolmas uusi oraalinen antikoagulantti. Se haastaa varfariinin syvän laskimotukoksen hoidossa odotetuin tuloksin.

Marko Vesanen

Virtsarakon ilmatäyttö päihittää huuhtelunesteen hematuriadiagnostiikassa

Barcelonalaisklinikassa on innostuttu käyttämään diagnostisessa kystoskopiassa virtsarakon laajentamiseen ilmaa huuhtelunesteen asemesta, vaikka menetelmä ehdittiin kuopata jo vuosisata sitten epäfysiologisena, epäkäytännöllisenä ja ilmaemboliariskin aiheuttavana. Syitä menetelmän paluuseen ovat sen suuri tarkkuus hematuriadiagnostiikassa, käytön helppous, hyvä näkyvyys ja potilaiden jälkivaivojen vähäisyys. Ilmakystoskopia koki tosin uuden tulemisensa jo 1980-luvulla, kun käyttöön saatiin taipuisat kystoskooppit.

Ossi Lindell

Sepelvaltimopotilaan näkökulma toteutuu huonosti terveyskeskushoidossa

Potilaskeskeinen hoito on yksi yleislääketieteen ydinosaamisalueista. Sillä on yhteys sekä potilastyytyväisyyteen että hoidon onnistumista mittaaviin päätetapahtumiin. Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata sepelvaltimotautia sairastavien suomalaisten terveyskeskuspotilaiden arvioiden perusteella sitä, kuinka potilaskeskeinen hoito terveyskeskuksissa onnistuu.

Aki Kuusisto, Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida kolesterolilääkityksen käyttöä ja sen tarvetta väestössä sekä eri potilasryhmissä vuosina 2007 ja 2012.

Erkki Vartiainen, Tiina Laatikainen, Timo Strandberg, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Antti Jula

Miten tunnistan ja hoidan oireisen kroonisen haimatulehduksen

Kroonisen haimatulehduksen tyypillinen oire on selkään säteilevä toistuva tai jatkuva ylävatsakipu, johon voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Kipu on yleensä invalidisoivin oire.

Leena Kylänpää

Kirurginen rekonstruktio, paikallisesti uusiutuva rintasyöpä ja angiosarkooma

Rintasyövän uusiutumien optimaalista hoitoa ei ole selvästi määritelty, mutta kirurgia on aina osa hoitoa, kuten mastektomia säästävän leikkauksen jälkeisen uusiutuman hoitona. Angiosarkooma on harvinainen tuumori, joka voi esiintyä rintaseinämässä primaaririntasyövän sädehoidon jälkeen. Se on aggressiivinen ja huonoennusteinen syöpä.

Andrew Lindford