Milloin hyväksyn vajavaisen hoitovasteen hypertensiossa

Kohonnut verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Tutkimuksissa on osoitettu, että ainoastaan hoidolla saavutetulla verenpainetasolla, ei lähtötasolla, on ennusteen kannalta merkitystä. Hoitotutkimusten perusteella hoitotavoitteena voidaan pitää verenpainetasoa 140/85 mmHg, diabeetikoilla 140/80 mmHg. Alle 10 % suomalaisista verenpainepotilaista saavuttaa tällä hetkellä tuon tason.

Ilkka Kantola

Vanhus ja kipu

Vanhuuteen liittyvät väistämättä sairaudet ja niiden aiheuttamat eriasteiset kiputilat, jotka on hoidettava. Korkea ikä ei saa olla esteenä kipujen lievittämiselle. Elimelliset sairaudet altistavat psyykkiselle kärsimykselle ja oireilulle. Toisaalta psyykkiset häiriöt voivat olla kiputilojen syinä tai voimistaa olemassa olevien sairauksien kipuja. Vaivojensa valittajasta tulee vaivojensa vanki fyysisten oireiden pahentaessa psyykkisiä oireita, jotka edelleen voimistavat fyysisiä oireita.

Pirkko Hiltunen

Monityydyttymättömät rasvahapot psykiatriassa

Kansanterveysongelmia ei ratkaista pelkästään lääkityksen ja muun hoidon turvin; tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Tällöin elintavat ovat avainasemassa. Ravinnon merkitystä tärkeiden mielenterveysongelmien - depression ja skitsofrenian - etiologiassa, ehkäisyssä ja hoidossa ei ole maassamme juurikaan tutkittu. Monityydyttymättömien rasvahappojen saanti ravinnosta, pitoisuus solukalvoilla ja rasvahappojen väliset suhteet näyttävät alustavan tutkimustiedon valossa vaikuttavan mielenterveyteen.

Antti Tanskanen, Essi Sarkkinen, Matti O. Huttunen

Kilpailuvirasto: TAYS:n Laboratoriokeskuksen pitäisi siirtyä markkinapohjaiseen hinnoitteluun

Kilpailuvirasto katsoo, että TAYS:n Laboratoriokeskuksen pitäisi siirtyä markkinapohjaiseen hinnoitteluun toimiessaan yksityisillä markkinoilla. Viraston mukaan asiaan saatetaan myöhemmin puuttua kilpailulainsäädännön keinoin. Kilpailuvirasto esitti näkemyksensä pyytäessään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lausuntoa Laboratoriokeskuksen hinnoittelusta.

Suvi Sariola

Sosiaalipsykologi Johanna Ruusuvuori väitöskirjassaan: Potilailla aktiivinen asema asiakkaina lääkärin vastaanotolla

Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella potilaan ja lääkärin välisestä vuorovaikutuksesta väitellyt Johanna Ruusuvuori kertoo, että potilas-lääkärisuhdetta on tutkittu yhteiskuntatieteissä melko paljon 1980-luvulta alkaen. Aikaisempi tutkimus on kartoittanut potilaan ja lääkärin välistä suhdetta, esimerkiksi potilastyytyväisyyttä, mutta itse vuorovaikutustilannetta ei ole tähän mennessä juurikaan tutkittu. Johanna Ruusuvuori selvitti väitöskirjassaan lääkärin ja potilaan välistä sanallista ja ei-sanallista vuorovaikutusta neljäntoista terveyskeskus- ja työterveyslääkärin vastaanotolla, ja väitöskirjan aineisto käsittää 100 videonauhoitettua lääkärin vastaanottoa.

Ulla Toikkanen

Dementiaa sairastavan potilaan itsemääräämisoikeus

Dementiaa sairastavalla on samanlainen itsemääräämisoikeus kuin muillakin potilailla. Hänellä on oikeus suostua hoitoon tai kieltäytyä hänelle suunnitellusta tai meneillään olevasta hoidosta. Tällainen potilaan pätevä tahdonilmaus on hoidon etiikan kulmakivi. Kun potilas ei voi itse antaa suostumustaan, on pyrittävä potilaan edun mukaiseen hoitoon yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. Dementian keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa potilas on usein ryhmäkodissa tai laitoshoidossa. Silloin hänen itsemääräämisoikeutensa toteutumista voi tarkastella parhaiten hyvän hoidon lähtökohdista käsin.

Leena Niinistö

Kuntoutuksen valtakunnallinen ohjaus

Kuntoutuslakiuudistus 1990-luvun alussa on käytännössä lisännyt kuntoutujan kuntoutumismahdollisuuksia ja selkiyttänyt kuntoutuksen järjestämisestä vastaavien organisaatioiden työnjakoa. Lama ei leikannut kuntoutuksen rahoitusta; toimintaan käytetään noin prosentti bruttokansantuotteesta. Kuntoutuksen kannalta tulevaisuuden haasteita tulee olemaan väestön pysyminen työelämässä. Kuntoutuslainsäädännön ja kuntouttavien toimenpiteiden avulla työnteosta halutaan saada eläkkeelle siirtymistä kannattavampi vaihtoehto.

Pekka Mölsä

Lyhyesti: Nimenomaan lateraalinen ST-lasku on huono ennusmerkki sydäninfarktipotilailla

Espanjalainen tutkijaryhmä selvitteli ST-laskun sijainnin ennusteellista merkitystä 432 potilaan aineistossa. Potilaat oli otettu hoitoon ensimmäisen non-Q-infarktin takia. Paljastui, että ainoastaan lateraalisilla (I, aVL, V5, V6) ST-laskuilla oli itsenäistä ennusteellista merkitystä. Sydänkatetrisaation perusteella huono ennuste näytti selittyvän sillä, että näiden kytkentöjen ST-laskut liittyvät tavallista useammin huonoon sydämen pumppaustoimintaan ja vaikeaan sepelvaltimotautiin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Äidin varhainen menarke altistanee lapsen allergioille

Naissukuhormonien, erityisesti estrogeenin määrän on epäilty vaikuttavan allergiariskiin. Asiaa tutkittiin suomalais-englantilaisena yhteistyönä pohjoissuomalaisten aineistossa, jossa 5 188 henkilön tietojen analyysi aloitettiin jo raskauden ajalta ja sitä jatkettiin aina 31 ikävuoteen saakka. Atopian esiintyminen selvitettiin ihotestein (miehillä 33 % ja naisilla 28 %). Esiintyminen oli yhteydessä äidin kuukautisten alkamisikään, miehillä jopa vakioimattomassa logistisessa mallissa: mitä nuorempana äidin kuukautiset olivat alkaneet, sitä suurempi oli jälkeläisen atopiariski. Astman suhteen tällaista yhteyttä ei havaittu. Tulokset vihjaavat jälleen kohdussa viettämämme ajan merkitykseen, jopa myöhempien allergioiden saannin kannalta.

Hannu Puolijoki

Ahtautuneet kaulavaltimot kuntoon ilman verisuonikirurgia?

Vaikea aivohalvaus on valtimotaudin ikävimpiä komplikaatioita. Ahtautuneen kaulavaltimon kirurginen nuohoaminen, endarterektomia, on valikoiduissa potilasryhmissä pelkkää lääkehoitoa tehokkaampi hoitomuoto aivohalvauksien ehkäisyssä. Jo pitkään on tiedetty, että pallolaajennus metalliverkon asentamisineen (stenttaus) on teknisesti mahdollista myös kaulavaltimoahtaumien hoitamiseksi.

Juhani Airaksinen

Pieniannoksinen inhalaatiosteroidihoito estänee astmakuolemia

Kanadassa Saskatchewanin alueella selvitettiin, suojaako inhalaatiosteroidin käyttö astmakuolemalta. Aineisto koostui kaikista 5-44-vuotiaista astmalääkkeitä vuosina 1975-91 käyttäneistä (kohortin suuruus 30 567), ja potilaita seurattiin vuoteen 1997 tai muuhun päätetapahtumaan, kuten mm. kuolemaan tai maastamuuttoon, saakka. Kyseessä oli tapaus-verrokkianalyysi.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030