Lyhyesti: Jättisolunsalpaajahoito ei hyödyttänyt rintasyöpäpotilaita

Yksi iso jättiannos solunsalpaajia ei pidennä elinaikaa levinneen rintasyövän hoitona verrattuna tavanomaisiin solunsalpaajakuureihin. Tähän tulokseen tultiin ensimmäisessä luotettavin menetelmin tehdyssä satunnaistetussa tutkimuksessa, jossa verrattiin perifeerisen veren kantasolujen siirron turvin annettua jättisolunsalpaajahoitoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon. Tutkimukseen otti osaa 553 alle 60-vuotiasta naista, joilla oli laajalle levinnyt rintasyöpä. Jättisolunsalpaajahoitoon liittyi enemmän haittavaikutuksia. Jättisolunsalpaajahoitoa ei siis edelleenkään voida suosittaa metastasoituneen rintasyövän hoidoksi muuten kuin kliinisissä hoitotutkimuksissa.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Ilmansaasteet vaikuttavat sydämen sykkeeseenkin

Häiriintynyt sydämen sykevaihtelu on tärkeä ennustetekijä etenkin sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla. Meillä vast-ikään ylimääräistä kuuluisuutta saavuttaneen Harvardin yliopiston tutkijat selvittelivät ilmansaasteiden ja sykevaihtelun yhteyksiä toistettujen EKG:n pitkäaikaisrekisteröintien avulla bostonilaisessa väestöotoksessa. Ehkä hivenen yllättäenkin he totesivat, että lisääntynyt altistuminen ilmansaasteille ja otsonille alensi parasympaattisen hermoston välittämiä sykevaihtelun komponentteja. Sykevaihtelun muutosten perimmäinen syy ja kliininen merkitys jäivät kuitenkin tutkimuksessa epäselviksi.

Juhani Airaksinen

Laskimoon annetusta montelukastista nopeampi apu astmaan?

Leukotrieenien estäjät ovat hakemassa paikkaansa astman perushoidossa. Montelukastista on nyt julkaistu uutta mielenkiintoista tietoa, joka koskee lääkkeen antoa laskimoon; raporttia kommentoidaan myös Thoraxin pääkirjoituksessa. Tutkimuksessa oli mukana 51 astmapotilasta (FEV1 40-80 % viitetasosta ja kaikilla oli todettavissa vähintään 15 %:n bronkodilataatiovaste inhaloidulle beeta-agonistille). Kyse oli lumekontrolloidusta kaksoissokeasta kolmivaiheisesta vaihtovuoroisesta tutkimuksesta, missä verrattiin laskimoon annetun 7 mg:n montelukastiannoksen, suun kautta annetun 10 mg:n montelukastiannoksen ja lumelääkkeen tehoa. Pääasiallisena seurantakohteena oli FEV1:n muutoksen pinta-ala 24 tunnin aikana, mutta myös muita parametrejä mitattiin.

Hannu Puolijoki

Nitrovoiteen teho kroonisessa anaalifissuurassa

Anaalifissuuran hoitoon on Suomessakin viime vuosina yleisesti käytetty 0,2-prosenttista nitrovoidetta paikallisesti lateraalisen internin sfinkterotomian mahdollisia komplikaatioita peläten. Tämän hoidon tehoa on nyt testattu italialaisessa prospektiivisessa, satunnaistetussa lumekontrolloidussa monikeskustutkimuksessa 132 potilaalla, joista 119 kelpasi analysoitavaksi (59 nitroryhmässä ja 60 lumeryhmässä). Hoitoaika tutkimuksessa oli 4 viikkoa, ja potilailta mitattiin paitsi kipua, myös anaalipainetta ja (pieneltä alaryhmältä) verenkiertoa (flow) sekä hoidon sivuvaikutuksia.

Marja Hyöty

Itsestään huolehtimattoman ihmisen anatomia

25 vuotta sitten medisiinan kartalle putkahti termi Diogeneen oireyhtymä. Tällä tarkoitetaan ihmistä, joka vähät välittää itsestään ja asumisympäristöstään sillä seurauksella, että hänen asuntonsa saattaa täyttyä kaikenlaisella tavaralla ja siihen liittyvällä siivottomuudella. Henkilö on epäsiisti eikä välitä pukeutumisestaan saati ulkonäöstään. Tämän jälkeen oireyhtymästä on keskusteltu, mutta selvää epidemiologista tietoa on sangen vähän, osin senkin takia, että oireyhtymälle ei ole tarkkaa määritelmää.

Robert Paul

Sytogenetiikka ja molekyylipatologia syöpätautien diagnostiikassa - esimerkkeinä lymfoomat ja sarkoomat

Syto- ja molekyyligenetiikka perinteisen patologian tukena täsmentää histopatologista luokitusta joissakin tilanteissa. Erityisesti hematologisissa maligniteeteissa ja sarkoomissa on sytogeneettisiä ja molekulaarisia muutoksia, joilla on itsenäistä kliinistä merkitystä. Geenien toimintaa laaja-alaisesti mittaava mikrolevyanalytiikka avaa uusia näköaloja histologisesti yhtäläisten syöpätyyppien jaotteluun ennusteen tai hoitovasteen suhteen erilaisiin geeniekspressioryhmiin.

Sakari Knuutila

Klopidogreeli on tullut - onko asetyylisalisyylihapon aika ohi?

Uusi trombosyyttien aggregoitumista estävä lääke klopidogreeli hakee paikkaansa aterotromboottisten komplikaatioiden ehkäisyssä. Se on aavistuksen tehokkaampi kuin asetyylisalisyylihappo, mutta sen adenosiinidifosfaattireseptoria salpaava vaikutus tarjoaa etuja nimenomaan yhteiskäytössä ASA:n ja mahdollisesti myös ruokavaliointerventioiden ja statiinien kanssa.

Matti Mänttäri

Eturauhassyövän hoitovaihtoehdot

Eturauhassyövän hoitomahdollisuudet ovat parantuneet ja lisääntyneet. Huolellinen taudin kliininen luokitus on hoidon valinnan kulmakivi. Taudin laajuus toteamishetkellä sekä taudin hormoniriippuvuus ratkaisevat valinnan. Hoitopäätöksen ja sen toteutumisen jälkeen potilaalle tulee suunnitella jatkoseuranta koko loppuiäksi.

Olavi Lukkarinen

Pöksyt märkänä - mikä neuvoksi?

Virtsankarkailu yskiessä, nostaessa tai hyppiessä ei ole hengenvaarallista. Se on kuitenkin aikuiselle ihmiselle hämmentävää, ja ajan mittaan se voi kehittyä potilaan elämää rajoittavaksi ja elämän laatua heikentäväksi sairaudeksi. Jo yli 50 vuotta sitten kuvattiin, kuinka lantionpohjan lihasharjoittelulla voidaan parantaa virtsankarkailua, ja tätä hoitoa suositellaan yhä. Viheliäiseen vaivaan on muitakin vähäriskisiä hoitomuotoja.

Pauliina Aukee, Jorma Penttinen

Arkkitehti Mikael Paatela: Nyt pitäisi suunnitella tulevaisuuden sairaala - kukaan vain ei tiedä, millainen sen pitäisi olla

Lääkärit tietävät jotain lääketieteen tulevaisuudesta; hoitajat pohtivat ja luovat uutta hoitokulttuuria. Tulevaisuus sijoittuu sairaalarakennuksiin, joita rakennetaan ja saneerataan nyt. Millainen rakennuksen pitäisi olla, siitä vain ei ole kenelläkään täydellistä kuvaa.

Ulla Järvi

Talouden piristysruiske vai muotivillitys? Lääketeollisuuden fuusioaalto jatkuu

Lääketeollisuuden viimeisimmästä suurfuusiosta ilmoitettiin helmikuussa 2000 ja seuraavaa pidetään vain ajan kysymyksenä. Teollisuus perustelee fuusioita tutkimus- ja kehitystoiminnan tehostamisella sekä säästöillä. Kriitikot ounastelevat yhdistymisaallon syyksi myös lääkeideoiden ehtymistä ja fuusiomuotia.

Liisa Koivula

Vuorovaikutustaitoja lääkäreille

Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren

Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Aivohalvauksen riskitekijät ja ehkäisy E-vitamiinilla ja beetakaroteenilla

5.1.2000, Helsingin yliopisto

Jaana M. Leppälä

Astman ja heinänuhan perheittäisestä kasautumisesta ja riskitekijöistä nuorilla suomalaisilla kaksosilla

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Maija Räsänen

Cohenin oireyhtymä

14.1.2000, Helsingin yliopisto

Satu Kivitie-Kallio

Aivojen tapahtumasidonnaiset herätevasteet lasten tarkkaavuushäiriössä

14.1.2000, Kuopion yliopisto

Riitta Kilpeläinen

Matala luuntiheys ennenaikaisena syntyneillä vauvoilla

14.1.2000, Tampereen yliopisto

Maria Backström

Keskosena syntyneiden lasten keuhkojen toiminta kouluiässä

21.1.2000, Helsingin yliopisto

Anna Pelkonen

Lyhyesti: Virtsanäytteen otto imeväiseltä

Luotettavan virtsanäytteen saaminen vaippaikäiseltä on usein vaikeaa. Parhaana menetelmänä pidetään näytteen ottamista rakkopunktiolla, mutta sekä lasten vanhemmat että lääkärit mielellään välttävät tätä keinoa. Hyvä uutinen on, että ns. lentopissa, jolloin näyte otetaan puhtaaseen astiaan lapsen spontaanisti virtsatessa toimii myös varsin hyvin. Englantilaisessa 58 imeväisen aineistossa lentonäyte paljasti 89 % rakkopunktiolla todetuista bakteerivirtsaisuuksista ja vääriä positiivisia tuloksia oli vain 5 %. Tämä siitä huolimatta, että ulkosynnyttimet oli pesty vain juuri ulostaneilta ja suurin osa näytteistä oli vanhempien ottamia.

Per Ashorn