Juutalaisen perinteen terveysohjeet

Uskonto kehittyy vuosisatojen kuluessa. Katsotaanpa minkälaista historiallista ajanjaksoa hyvänsä, uskonto on aina ollut sidoksissa menneisyyteen. Nykyaikainen juutalaisuus on tulos Mooseksen ajoilta, jonka seurauksena syntyi Toora yli 3 000 vuotta sitten. Toora käsittää viisi Mooseksen kirjaa. Muita juutalaisten pyhiä kirjoja ovat Tanach eli koko Raamattu ja Talmud, joka koostuu Rabbiinien opetuksesta. On mahdotonta ymmärtää juutalaisuuden lakeja terveydestä, jos ei ymmärrä Mooseksen Tooran kiinteää suhdetta nykyaikaan.

Aleksander Kogan, Mikhail Mergold

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lyhyesti: Intraduktaalisen rintasyövän konservatiivinen hoito

Rintarauhastiehyen sisällä kasvavan, intraduktaalisen rintasyövän (DCIS) hoitona on käytetty mastektomiaa, rinnan säästävää leikkausta tai jälkimmäistä yhdistettynä sädehoitoon. Diagnoosi on yleistynyt mammografian käytön myötä, jopa 15-20 % rinnan pahanlaatuisista kasvaimista kuuluu nykyään tähän luokkaan. Uuden satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 010) mukaan neljän vuoden kuluessa leikkauksesta 16 %:lle intraduktaaliseen karsinoomaan sairastuneista kehittyy paikallinen syövän uusiutuma, jos hoitona on pelkkä rinnan säästävä leikkaus, mutta jos säästävän leikkauksen jälkeen annetaan lisäksi sädehoito, uusiutuma tulee vain 9 %:lle (p = 0,005). Sädehoidolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta elinaikaan. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla intraduktaalisen syövän koko oli korkeintaan 5 cm (keskimäärin 2 cm).

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Maailmanlaajuinen allianssi tuberkuloosi-lääkkeiden kehitystä tukemaan

WHO, Maailmanpankki, Yhdysvaltain CDC, Bill Gatesin säätiö ja eräät muut yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat perustaneet suurimpien lääketehtaiden kanssa konsortion, jonka tavoitteena on uusien tuberkuloosilääkkeiden kehittäminen vuoteen 2007 mennessä. Vastaava hanke on jo käynnissä malarian suhteen. Lääketehtaat eivät ole olleet järin kiinnostuneita uhraamaan miljardeja markkoja lääkkeisiin, joiden markkinat ovat köyhissä maissa. Kansainvälisen rahoituksen turvin uusia kehitysprojekteja varmaan nyt käynnistyy. Tuberkuloosibakteerin perimän tuntemus parantaa näiden projektien onnistumismahdollisuuksia.

Matti Viljanen

Onnistunut trombolyysihoito: eikö veritulpan liuotus tosiaan riitä?

Sydäninfarktin aiheuttaneen tukkeutuneen sepelvaltimon mahdollisimman nopea avaaminen on trombolyysihoidon tavoite. Valitettavasti parhaillakaan trombolyysihoitomenetelmillä ei kaikkia tukkosuonia saada auki. Jos suoni jää tukkoon, on potilaan ennuste huomattavasti huonompi kuin niissä tapauksissa, joissa sepelvaltimoon saadaan palautettua normaali virtaus. Useilla menetelmillä on kuitenkin todettu, että sepelvaltimovirtauksen avaaminen ei takaakaan aina sydänlihaksen mikroverenkierron palautumista.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosiriski hoitoalan työssä pienentynyt Suomessa

Turkulaiset kollegat analysoivat kolmen vuosikymmenen (1965-95) ajalta terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuberkuloosiin sairastumisen riskiä Suomessa. Kysymyksenasetteluun johtivat muualta päin tulleet havainnot riskin lisääntymisestä. Ammattitautitapauksia ilmeni työiässä olevilla olleen 658, verokkeina olivat muut tuberkuloosiin tarkasteluaikana sairastuneet 56 146 henkilöä.

Hannu Puolijoki

Yrteillä ja lääkkeillä yllättäviä yhteisvaikutuksia

Erilaiset yrttivalmisteet voivat voimistaa, muuntaa tai heikentää lääkkeiden vaikutuksia. Lancetissa julkaistussa katsauksessa luetellaan yli kaksikymmentä yrttiä, joilla voi olla odottamattomia vaikutuksia lääkkeiden kanssa nautittuina.

Matti Viljanen

Klamydia yhteydessä kohdunkaulan syöpään

Kohdunkaulan syövän riskitekijöihin on jo pitkään luettu papilloomavirusinfektio. Nyt vahvistuu seroepidemiologinen näyttö toisen seksitaudin, klamydian, vaikutuksesta tämän yleisen syöpätaudin syntyyn.

Heikki Arvilommi

Seinäjoen keskussairaalassa hoidetut äkilliset umpilisäkkeen tulehdukset 1998

Äkillinen umpilisäkkeen tulehdus on mahdollisesti ainoa kirurgisesti hoidettava sairaus, jossa hyväksytään 70-75 % diagnostinen osuvuus. Vasta patologin tutkimus umpilisäkkeen poiston jälkeen vahvistaa leikkausdiagnoosin luotettavasti. Seinäjoen keskussairaalassa tutkittiin 321 leikkauksessa poistettua umpilisäkettä 1998 ja diagnostiseksi osuvuudeksi saatiin 73,5 %. Naispotilailla oikeaan diagnoosiin pääsy oli huomattavasti vaikeampaa kuin miehillä. Puhjennut umpilisäke löytyi 5,9 %:lla potilaista. Vanhemmissa ikäryhmissä umpilisäkkeen tulehdus johtaa keskimääräistä useammin sen puhkeamiseen.

Elina Pihlaja, Juhani Kellosalo, Antti Eskelinen

Aivojen reseptorien tutkiminen isotooppikuvauksin

Keskushermoston reseptoripitoisuuksia voidaan tutkia in vivo PET- ja SPET-kuvauksilla. Isotooppilääketieteen kuvausmenetelmät perustuvat radionuklidileiman sisältävän lääkevalmisteen havaitsemiseen elimistössä. Tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiulotteisia kuvasarjoja, joista voidaan määrittää esimerkiksi elimen tai kudoksen radiolääkepitoisuus. Reseptorikuvauksella saadaan uutta ja aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa aivojen toiminnasta ja patofysiologiasta. Reseptorikuvauksia voidaan hyödyntää myös hoidon vasteen ja geenihoidon seurannassa sekä lääkekehittelyssä.

Jyrki Kuikka, Kim Bergström

INR:n (International Normalized Ratio) käyttö suun kautta otettavan antikoagulanttihoidon annossäätelyssä ja INR-hoitoalueet

Suomessa siirrytään käyttämään varfariinihoidon seurannassa ja annossäätelyssä kansainvälisten suositusten mukaista tromboplastiiniajan INR-tulostusta ja -hoitosuosituksia. INR-tulostus otetaan käyttöön laboratorioissa 30.6.2000 mennessä, ja 31.12.2000 siirrytään yksinomaan sen käyttöön. Antikoagulanttihoidon seurannan vaatimat tutkimukset tulee suorittaa laboratorioissa, jotka ottavat osaa ulkoiseen laadunvarmistukseen ja joilla on sisäinen laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoisalajärjestöt ja lääketeollisuus valmistelevat yhdessä siirtymisen edellyttämät potilasohjeet, hoito-ohjeet ja seurantakortit.

Martti Syrjälä

Trochanterbursiitti - yleinen lonkkakivun aiheuttaja

Trochanterbursiitti on yleinen kiputila, joka paikallistuu reisiluun ison sarvennoisen alueelle, mutta voi tuntua myös alempana reiden ulkosivulla tai pakarassa. Kipu on joko jatkuvaa tai jaksoittaista. Osalla potilaista on jokin lonkka- tai alaselkäsairaus. Diagnoosi perustuu tyypilliseen kipuanamneesiin ja potilaan kliiniseen tutkimiseen, jossa löydöksenä on voimakas paikallinen painoarkuus bursassa reisiluun ison sarvennoisen päällä. Tehokkain hoito on glukokortikoidi-injektio bursaan. Tulehduskipulääkkeet eivät yleensä ole riittävä hoitokeino.

Kari Laiho, Jukka Martio

Syömishäiriöistä toipuvat tytöt kysyvät: Miksi meitä ei huomattu?

Parhaillaan syömishäiriöistä

Ulla Järvi

Dosentti Aila Rissanen: Syömishäiriöistä tullut kulttuurinen epidemia

Syömishäiriöt ovat vaikea ongelmavyyhti, josta puhutaan parhaillaan paljon. Mutta tunnistavatko terveydenhuollon ammattilaiset syömishäiriöiset riittävän ajoissa, dosentti Aila Rissanen HYKSistä?

Ulla Järvi

Kehittämispäällikkö Mikko Nenonen Stakesista: Jonot tilastoiksi ja tilastot näkyville!

Numerot ja tilastot eivät viehätä tiedemaailmaa.

Ulla Järvi

Martti Rissanen sosiaali- ja terveysministeriöstä: Jono-keskustelussa pitäisi tietää, mistä puhutaan

- Suomessa tulisi puhua hoitoon pääsystä ja odotusajoista, jotka ovat potilaan näkökulmasta tärkeimmät. Palvelun tuottajan on puolestaan tiedettävä, kuinka paljon potilaita odottaa mihinkin toimenpiteeseen ja klinikalle. Tällaisen erittelyn jono-keskusteluun haluaa tehdä neuvotteleva virkamies Martti Rissanen STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosastolta.

Tyksin jonoja karsittiin auditointien jälkeen

Turun yliopistollinen keskussairaala tarttui kahden pitkistä odotusajoista kärsivän klinikan ongelmiin kutsumalla sairaalaan ulkopuolisia auditoijia. Ennakkoon arveluttaneet auditoinnit saivatkin henkilökunnalta kiitoksen: Viimein meidän ahdinkomme huomattiin.

Ulla Järvi

Pekka Larivaara opettaa vuorovaikutustaitoja lääkäreille: Vaikeinta on aktiivisen kuuntelemisen oppiminen

- Minun on aika helppo ymmärtää kollegaa, jolla on huonot vuorovaikutustaidot, sillä omat taitoni olivat varmaan aikanaan varsin huonot. Olin erittäin oire-, tauti- ja lääkärikeskeinen lääkäri, kertoo professori Pekka Larivaara.

Suvi Sariola

Lääkärit ja syöpäpotilaat järjestivät vuorovaikutus-koulutusta yhdessä

Kun potilaan ainoa ajatus on, kuolenko nyt vai hetken päästä, kysytään lääkäriltä sekä ymmärryskykyä että kommunikaatiotaitoa. Suomen Syöpäpotilaat ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat yhdessä järjestäneet lääkäreille vuorovaikutuskoulutusta, jonka tavoitteena on kouluttaa eri alojen lääkäreistä uusia vuorovaikutuskouluttajia.