Lyhyesti: Helikobakteerin ja mahasyövän yhteys

Helikobakteeri mahassa altistaa myös mahasyövälle, mutta millainen on tapahtumaketjun aikataulu? Mahasyöpää tai atrofista gastriittia sairastavia potilaita verrattiin terveisiin verrokkeihin, ja helikobakteeri-infektion todettiin aiheuttavan noin kymmenkertaisen riskin sairastua syöpään tai gastriittiin. Kun syöpäpotilaita verrattiin gastriittipotilaisiin, todettiin, että infektiolla ei enää jatkossa ollut merkitystä gastriittivaiheen etenemisessä syöväksi. Eli ehkäisy häätämällä pitää ajoittaa varhaiseen vaiheeseen. Cancer Detection and Prevention 1999;23:357-367

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Rasvaimun aiheuttamia kuolemia USA:ssa

Nykyinenkään rasvaimumenetelmä (tumescent liposuction), jossa rasvasolut irrotetaan ihon alle ruiskutetun keittosuolan avulla ja imu voidaan tehdä mikrokanyylien kautta, ei näytä täysin turvalliselta. New Yorkin alueella sattui vuosina 1993-98 yhteensä 1 001 kuolemantapausta, joiden syyksi katsottiin yksinomaan jokin hoitotoimenpide. Viisi näistä oli rasvaimuja, joissa käytettiin keittosuolan mukana kohtalaisen järeitä annoksia lidokaiinia ja epinefriiniä. Ilmeisesti vaarallisimpia ovat puudutteen odottamattomat vaikutukset, osittain yhdessä potilaan saamien muiden lääkitysten kanssa, jolloin seuraa hypotonia, bradykardia ja sydämenpysähdys. Kaksi kuolemista liittyi alle 5 litran aspiraatioihin, jota määrää usein esitetään turvallisuusrajaksi. N Engl J Med 1999;340:1471-1475

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kaasulla keittämisestä köhää?

Hollantilaiset selvittivät, lisääkö kaasuhellan käyttö hengityselinoireita verrattuna sähköhellan ääressä puuhasteluun. Aineistoon kuului 1 921 henkilön otos, ja tulos oli selvä: kaasulla kokkaavat kärsivät enemmän bronkiaalisesta hyperreaktiviteetista. Löydös oli yhteydessä atopian esiintymiseen siten, että etenkin ne, joilla oli korkea veren IgE-taso kärsivät kaasulieden aiheuttamista oireista. Tulos antanee ajattelemisen aihetta mm. karavaanarikollegoille ja muille kaasua käyttäville. Eur Respir J 1999;14:839-844

Hannu Puolijoki

Viekö velka terveyden?

Väestöotokseen perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kunnallisen velkaneuvonnan asiakkaiden terveydentilaa ja psykososiaalista tilannetta sekä erityisesti velkaantuneiden psyykkistä oireilua. Kunnallisessa velkaneuvonnassa asioineilla todettiin mielenterveyshäiriö selvästi useammin kuin verrokeilla. He olivat myös käyneet tiheämmin lääkärin vastaanotolla ja useampi heistä oli käyttänyt lääkärin määräämiä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Velkaantuneiden psyykkiset oireet vaikuttivat kuitenkin pitkäaikaisilta, sillä velkaneuvonnassa aiemmin asioineilla oli mielenterveyshäiriö yhtä usein kuin vastikään asiakkaiksi tulleilla. Puolet velkaneuvonnan asiakkaista oli syrjäytynyt työelämän ulkopuolelle ja eli taloudellisessa puutteessa. Velkaantunut tarvitsee lääkäriltään lääkkeiden lisäksi myötäelämistä ja rohkaisua, sillä velkaneuvonnan asiakkaista useat olivat varsin toivottomia tulevaisuutensa suhteen. Velkaneuvonnan työotetta saattaisi olla aiheellista monipuolistaa.

Jukka Hintikka, Osmo Kontula, Kaj Koskela, Heimo Viinamäki

Endokrinologiset sairaudet ja luusto

Endokriiniset sairaudet ovat merkittävimpiä sekundaarisen osteoporoosin taustalla olevia sairauksia. Useimmiten nämä sairaudet ovat kliinisesti ilmeisiä ja perustaudin hyvä hoito korjaa myös luustotilanteen. On kuitenkin tiloja, joissa osteoporoosi voi olla ainoana havaittavana oireena, jolloin murtumapotilasta hoitava lääkäri on diagnostiikan kannalta avainasemassa. Toisaalta luuston kunnon huomioiminen voi vaikuttaa ratkaisevasti perustaudin hoitoon. Katsauksessa tarkastellaan osteoporoosin riskin kannalta keskeisimpiä endokriinisia sairauksia ja miten luun kunnon arviointi vaikuttaa hoitolinjoihin.

Leo Niskanen, Heikki Kröger

Vanhusten diabetes ja sen hoito

Mitä iäkkäämpänä diabetes puhkeaa, sitä pienemmän lisävaaran se liitännäissairauksineen ehtii aiheuttaa sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Hoidon tavoitteena on vanhuksen hyvinvointi ja diabeteksen komplikaatioiden sekä laitoshoitoon joutumisen estäminen. Hoito on räätälöitävä kullekin vanhukselle realistiseksi ottamalla huomioon ikä, muut sairaudet ja lääkkeet, ylipaino, munuaisten ja maksan toimintakyky sekä sosiaaliset olosuhteet. Ruokavalio, liikunta ja painonpudotus riittävät usein alkuhoidoksi. Mikäli paastoveren glukoosiarvo ylittää alle 80-vuotiaalla 8 mmol/l ja yli 80-vuotiaalla 10 mmol/l, on syytä aloittaa suun kautta otettava lääkitys. Jos sen mahdollisuudet eivät yksin riitä, liitetään mukaan useimmiten iltainsuliinihoito. Nuoremmilla ikäihmisillä voi kyseeseen tulla pelkkä sekoiteinsuliini- tai jopa nelipistoshoito. Kohonneen verenpaineen ja hyperlipidemioiden hoito on perusteltua vanhuksillakin, joskin hyvin iäkkäiden vanhusten hoidon aiheet ja tavoitteet on harkittava yksilöllisesti.

Sulo Rajala, Heikki Oksala, Martta Äijälä

Hukuksiin joutuneen potilaan hoito

Hukkumalla kuolee Suomessa vuosittain keskimäärin 200 ihmistä. Kysymyksessä on lähes aina onnettomuus, ja tavallisesti aikuisen ollessa kyseessä alkoholilla on osuutta asiaan. Hukuksiin joutuneen ensihoidossa on tärkeintä varmistaa ilmatie ja hengitys sekä tukea verenkiertoa tarvittaessa painantaelvytyksellä. Kaikki hukuksiin joutuneet tarvitsevat vähintään 24 tunnin seurannan sairaalassa, jotkut vaativat useiden päivien tehohoitoa. Hukuksiin joutuneen potilaan ennuste on yleensä hyvä, mikäli sydän ei ole ehtinyt pysähtyä ja tajunta palaa nopeasti. Aika on kuitenkin ratkaiseva tekijä, minkä takia pelastus- ja elvytystoimet on aloitettava viipymättä. Hypotermia saattaa edesauttaa joissakin tapauksissa selviytymistä pitkittyneestä hukuksiin joutumisesta. Artikkelissa käsitellään hukuksiin joutuneen potilaan hoitoa ja ennustetta sekä annetaan suuntaviivoja hoidon toteuttamiseksi tähdäten ensimmäisten tärkeiden tuntien toimenpiteisiin.

Vesa Lund, Juha Perttilä

Sairaanhoitajien työssä kokema väkivalta ja häirintä

Työpaikkaväkivaltaan on suhtauduttava vakavasti. Paitsi että se on työsuojelun kannalta ongelmakohta, se heikentää työntekijöiden viihtymistä työssä. Hoitotyössä kohdataan enemmän väkivaltaa kuin muissa ammateissa. Usein väkivallanteko tapahtuu hoitajan ollessa yksin työvuorossa, esim. yöllä. Väkivallantekijänä on lähes aina potilas. Tyypillisimmin väkivaltaa esiintyy hoidettaessa alkoholin, huumeiden, lääkityksen tai sairaudentilan vuoksi sekavia potilaita. Tulokset perustuvat HYKS:n hoitohenkilökunnalle suunnattuun kyselyyn sekä valtakunnalliseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selvittäneeseen tutkimukseen.

Anna-Lisa Söderholm, Minna Piispa, Markku Heiskanen

Laskuvarjohyppäämisen riskit ja hyppääjän terveysvaatimukset

Laskuvarjohyppäämisen kuvitellaan olevan huippukuntoisten ihmisten vaarallista huvia. Terveydentilavaatimukset ovat kuitenkin erilaiset kuin moottori- ja purjelentämisessä. Vuosittain hyppytoiminnassa loukkaantuu noin 40 henkilöä, heistä suurin osa on hyppyuransa juuri aloittaneita. Tänä vuonna vahvistetut laskuvarjohyppääjien kelpoisuusvaatimukset sisältävät myös uudet terveydentilavaatimukset.

Susanna Wilén

Sairausryhmäkohtaiset sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit

Sairausryhmäkohtaisten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn parantaminen, ylläpitäminen ja palauttaminen. Kursseille osallistuvien sairaudet ulottuvat suurista kansantautiryhmistä pieniin harvinaisiin sairausryhmiin. Kursseille haetaan joko Kelan kuntoutushakemuslomakkeella tai sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssihakemuslomakkeella tai vastaavat tiedot sisältävällä vammaisjärjestön lomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääketieteellisiä tietoja, joista ilmenee kurssin tarve.

Pirkko Korpela

Potilaskeskeisyys ei vie lääkäriltä asiantuntijan roolia

- Avoimet konfliktit ovat erittäin harvinaisia terveyskeskuksen vastaanotolla. Potilaan ja lääkärin yhteisymmärryksessä on sen sijaan yllättävän paljon häiriöitä ja ongelma-alueita. Heidän vuorovaikutuksensa häiriintyy herkimmin, kun potilas esittää omaa tilaansa koskevan tulkinnan aikaisempien sairauksiensa pohjalta. Lääkärit näyttävät tottuneen ajattelemaan, että potilas yrittää olla asiantuntija, vaikka asiantuntija on lääkäri, sanoo valtiotieteen tohtoriksi väitellyt Ritva Engeström tutkittuaan lääkärin vastaanottojen keskusteluja.

Suvi Sariola

Videolta näkee uusia asioita potilaasta ja omasta työstään

Oman työn näkeminen videonauhalta oli arvokas kokemus vs. ylilääkäri Tuula Arvoselle. Hän oli yksi Leppävaaran terveyskeskuksen lääkäreistä, jonka vastaanottotyö oli materiaalina tutkija Ritva Engeströmin väitöskirjassa.

Suvi Sariola

Yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 80-vuotiaiden kotona asuvien vanhusten suhtautumista elettyyn elämään ja kuolemaan. Tavoitteena oli analysoida, minkälaisia merkityksiä he antoivat kuolemalle ja eletylle elämälle, ja erosivatko syöpään sairastuneiden ja terveiden kuolemalle ja eletylle elämälle antamat merkitykset. Lisäksi haluttiin tutkia, miten kuoleman ja eletyn elämän merkitykset liittyivät toisiinsa, ja luoda näitä yhteyksiä kuvaava aineistolähtöinen malli.

Gustaf Molander

Laajojen leikkausten vaikutus elimistön systeemiseen ja regionaaliseen aineenvaihduntaan sekä tulehdusvasteeseen

Leikkaukseen liittyvä kudosvaurio aiheuttaa hypermetaboliaa sekä kudosproteiinien ja sytokiinien vapautumista. Vasteet ovat riippuvaisia leikkauksen tyypistä ja laajuudesta. Verenkierron jakautumisesta elimistössä sekä hapen- ja muiden aineenvaihdunnalle tärkeiden substraattien tuoton ja kulutuksen välisestä tasapainosta on niukasti tietoa eri leikkaustyyppien yhteydessä.

Raili Suojaranta-Ylinen

Aikuisille astmapotilaille annetun tehostetun potilasohjauksen vaikutus hoitokustannuksiin, kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun

Tutkimuksessa selvitettiin uusille aikuisastmapotilaille (n = 162) ensimmäisen hoitovuoden aikana annetun tehostetun potilasohjauksen kustannusvaikuttavuus sekä vaikutus kliinisiin hoitotuloksiin ja elämänlaatuun lyhyellä (yksi vuosi) ja pitkällä (3 ja 5 vuotta) aikavälillä verrattuna potilasohjaukseen, joka annettiin vain astman diagnosointivaiheen yhteydessä (lyhyt ohjaus).

Ritva Kauppinen

Rintasyövän ennusteen arviointi: morfometrisen pahanlaatuisuusluokituksen kehittäminen

Rintasyöpä on länsimaiden voimakkaimmin yleistyvä syöpämuoto. Lähitulevaisuudessa odotetaan Suomessa vuosittain todettavan noin 4 000 uutta rintasyöpätapausta ja vastasyntyneistä tyttölapsista noin joka 10. tulee elämänsä aikana sairastumaan rintasyöpään. Rintasyövän hoitomahdollisuudet ovat viime vuosina tehostuneet. Yksi keskeinen tutkimuksen tämän hetkinen haaste on löytää ennustetekijöitä, joiden avulla jokainen rintasyöpäpotilas voidaan ohjata hänelle optimaaliseen hoitoon. Olisi löydettävä ne potilaat, joiden tauti on erityisen aggressiivinen ja jotka tarvitsevat tehokkainta mahdollista hoitoa. Toisaalta olisi voitava säästää hyväennusteiset potilaat raskailta hoidoilta ja niiden sivuvaikutuksilta.

Pauliina Kronqvist

Tulehdussoluvaste, solun jakautuminen, adheesiotekijät ja solusyklisäätelijät paksu- ja peräsuolisyövän ennustetekijöinä

Paksu- ja peräsuolisyöpä on länsimaissa kolmanneksi yleisin syöpäkuolemien aiheuttaja. Suomessa se on kolmanneksi yleisin syöpäsairaus miehillä ja toiseksi yleisin naisilla. Tunnettuja riskitekijöitä ovat ravinto sekä erilaiset geneettiset syndroomat. Tärkein hoitomuoto on edelleen kirurginen hoito. Radikaali hoito voidaan toteuttaa noin 75-80 %:lle potilaista mutta tauti uusii kuitenkin noin 40 %:lle potilaista. Adjuvanttisytostaattihoitoja käytetään erityisesti Dukesin C -luokan paksusuolikasvaimissa, mutta Dukesin B -luokan kasvaimissa adjuvanttihoidot eivät vielä ole vakiintuneet. Tämän vuoksi erityisesti Dukesin B -luokan kasvaimissa tarvitaan tarkempia ennustetekijöitä taudin kulun arvioimiseksi.

Kirsi Ropponen

Voisiko diabeteksen hoitotasapainon arvioida uloshengitysilmasta?

Diabeteksessa on todettu esiintyvän oksidatiivista stressiä. Tämän on katsottu olevan yhteydessä sairauteen liittyviin komplikaatioihin, kuten retinavaurioon tai sepelvaltimoiden ateroskleroosiin sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Glukoosilla on osuutensa hemioksigenaation säätelyssä ja edelleen hiilimonoksidin (CO) muodostuksessa; suuret hiilimonoksidipitoisuudet taas edistävät insuliinin erittymistä. Näistä lähtökohdista tutkittiin Englannissa tyypin 1 (n = 8) ja tyypin 2 (n = 16) diabeetikkojen hengitysilman CO-pitoisuutta ja verrattiin sitä 37 tupakoimattoman terveen henkilön vastaaviin arvoihin.

Hannu Puolijoki

Primaarinen hyperparatyreoosi on hyvä hoitaa kirurgisesti

Hyperparatyreoosiin liittyy mm. munuaiskivien ja osteoporoosin vaara ja pahimmillaan joukko muitakin manifestaatioita, kuten psyykkiset häiriöt, hypertensio ja ruoansulatuskanavan oireet. Koska diagnoosi löytyy useimmiten helposti, todetun hyperkalsemian sivulöytönä, on virinnyt epätietoisuutta siitä, miten herkästi hyperparatyreoosi pitäisi hoitaa definitiivisesti eli poistamalla kirurgisesti leikkaamalla taustalla oleva lisäkilpirauhasadenooma tai -hyperplasia.

Robert Paul

Vomeronasaalinen elin uusimman kauno- ja tiedekirjallisuuden valossa

Eroottisia viestejä lähettävä vomeronasaalinen elin on hiljakkoin tullut tutuksi Eeva Nikoskelaisen yliopisto- ja sairaalamaailman kiemuroita kuvaavassa romaanissa. Yllätys ainakin allekirjoittaneelle tämän alan maallikolle oli se, että kyseessä ei ole kirjailijan mielikuvituksen luomus - sinänsä toki sellaisenaan kiintoisa - vaan että tästä elimestä on todella vankkaa biologista näyttöä, jota esitetään Sciencen tuoreessa yleiskatsauksessa.

Pertti Kirkinen