C- ja B-hepatiittien yhteisinfektion esiintyvyys Helsingissä

Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston mukaan valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1.9.1994-31.8.1995 välisenä aikana 1 385 laboratoriolöydökseen perustuvaa C-hepatiittitapausta ja 424 B-hepatiittitapausta. Tartuntatautirekisterissä ei voida luotettavasti yhdistää tapauksia näiden kahden hepatiitin osalta, koska C-hepatiitista saadaan rekisteriin vain ilmoitukset laboratoriolöydöksistä, jotka eivät sisällä henkilötunnuksia. Näiden kahden hepatiitin esiintyvyys väestössä voi olla erilainen, koska B-hepatiitti tarttuu C-hepatiittia herkemmin seksisuhteissa ja äidiltä lapselle, kun taas C-hepatiitti leviää pääasiassa veriteitse (1). C-hepatiittia sairastavat ovat usein huumeidenkäyttäjiä ja ovat vaarassa saada myös B-hepatiitin, mikäli eivät ole sitä jo sairastaneet (2).

AINEISTO JA MENETELMÄT

Auroran sairaalan sisätautien osasto on vuodesta 1993 pyytänyt Helsingin kaupungin terveydenhuollon yksikköjä lähettämään toteamansa C-hepatiittitapaukset arvioitavaksi Auroran sairaalan sisätautipoliklinikkaan. Retrospektiivisen tutkimuksen kohteena olivat vuodesta 1993 lähtien 15.10.1995 mennessä Auroran sairaalan sisätautipoliklinikalla tutkitut C-hepatiittitapaukset.

C-hepatiittitartunta todettiin tutkimalla seerumista vasta-aineet hepatiitti C -virusta (HCV) kohtaan, positiiviset vasta-ainelöydökset varmistettiin.

B-hepatiittitartunnan toteamiseksi tutkittiin seerumista hepatiitti B -viruksen ydinantigeeniin (HBc) kohdistuvat vasta-aineet ja hepatiitti B -viruksen pinta-antigeeni (HBsAg).

Potilaiden iän tilastollinen merkitsevyys tutkittiin Mann-Whitney U -testillä ja sukupuolen tilastollinen merkitsevyys khi2-testillä.

TULOKSET

Auroran sairaalan sisätautipoliklinikassa oli käynyt tutkimusaikana 306 potilasta, joilta todettiin HCV-vasta-aineita. Näistä oli miehiä 169, ja heidän ikänsä keskiarvo oli 33,9 vuotta (keskihajonta 10,5 vuotta). Naisia oli 137, iän keskiarvo 33,6 vuotta (keskihajonta 11,1 vuotta) (kuvio 1). Vuonna 1995 oli uusia tartuntatapauksia 174.

HBc-vasta-aineet tutkittiin 290 tapauksessa (kuvio 2). HBc-vasta-aineita todettiin 123 tapauksessa, joista 63 oli miehiä ja 60 naisia. HBc-vasta-ainepositiivisten potilaiden iän keskiarvo oli 35,2 vuotta (keskihajonta 11,9 vuotta). HBc-vasta-aineita ei ollut todettavissa 167 tapauksessa, joista oli 94 miehiä ja 73 naisia. HBc-vasta-ainenegatiivisten tapausten iän keskiarvo oli 32,2 vuotta (keskihajonta 9,9 vuotta). Tapaukset, joilla ei ollut HBc-vasta-aineita, olivat merkitsevästi nuorempia kuin tapaukset, joilla oli HBc-vasta-aineita (p < 0,02). Sukupuoli ei merkitsevästi vaikuttanut HBc-vasta-aineiden esiintyvyyteen.

HBsAg tutkittiin 295 tapauksessa. HBsAg todettiin kuudessa tapauksessa, joista neljä oli miehiä ja kaksi naista. HBsAg-positiivisten tapausten iän keskiarvo oli 25,3 vuotta (keskihajonta 6,4 vuotta). HBsAg-negatiivisten tapausten iän keskiarvo oli 33,7 vuotta (keskihajonta 10,7 vuotta). Tapaukset, joilta todettiin HBsAg, olivat merkitsevästi nuorempia kuin tapaukset, joilta ei todettu HBsAg:a (p = 0,03). Sukupuoli ei vaikuttanut merkitsevästi HBsAg:n esiintyvyyteen.

POHDINTA

Tutkimistamme C-hepatiittitartunnan saaneista 42 % oli saanut myös B-hepatiittitartunnan. B-hepatiitti levinnee edelleen Helsingissä C-hepatiittitartunnan saaneiden keskuudessa, koska aineistomme nuoremmissa ikäryhmissä oli vähemmän B-hepatiittitartunnan saaneita ja toisaalta enemmän HBs-antigeenin kantajia kuin vanhemmissa ikäryhmissä ja koska B-hepatiittitartuntojen esiintyvyys on Helsingissä pienempi kuin huumausaineita käyttävillä C-hepatiittitartunnan saaneilla Keski-Euroopassa (58-79 %) (3,4) tai Kaliforniassa (80 %) (5). Äskettäiset kokemukset osoittavat, että B-hepatiitti voi Suomessakin aiheuttaa epidemioita huumeidenkäyttäjien keskuudessa (6). C- ja B-hepatiittien yhteisinfektio voi toistaiseksi olla harvinaisempi muualla Suomessa kuin Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla ilmeni runsas vuosi sitten myös huumeidenkäyttöön liittynyt A-hepatiittiepidemia, joka käsitti kaikkiaan lähes 400 tapausta (7).

Suomessa olisi selvitettävä hepatiittien esiintyvyyden yhteys huumeidenkäyttöön. Tuoreen arvion mukaan Suomessa on 1 000-1 500 suonensisäisten huumeiden käyttäjää (8), mutta määrä saattaa olla huomattavasti arvioitua suurempikin. Huolestuttavaa on, että aineistomme tapauksista kuudesosa oli alle 25-vuotiaita. Ehkäisevän terveydenhuollon tehostamiseksi olisi tärkeää päästä selville niistä seikoista, jotka altistavat nuoria näille hepatiittitartunnoille ja joilla huumeidenkäyttöä ja siihen liittyvää riskikäyttäytymistä voitaisiin vähentää.

Suomalaisessa rokotusohjelmassa suositellaan B-hepatiittirokotetta mm. suonensisäisten huumeiden käyttäjille osana yleistä rokotusohjelmaa (9). Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston tartuntataudeista vastaaville lääkäreille syksyllä 1995 lähettämän kirjeen mukaan tämä suositus ei ole toteutunut kattavasti. Huumeiden käyttäjien rokottaminen B-hepatiittia vastaan on kuitenkin perusteltua. Akuutin B-hepatiitin sairastaneista aikuisista 2-10 % jää pysyviksi pinta-antigeenin kantajiksi ja voi levittää B-hepatiittia edelleen (10). B-hepatiitti leviää merkittävässä määrin myös muuten kuin veriteitse, esimerkiksi sukupuolisuhteissa tai tartuntoina äidiltä lapselle (2,11). Lisäksi C-hepatiittitartunnan saaneiden huumeidenkäyttäjien rokottaminen on perusteltua, koska B- ja C-hepatiittien yhteisinfektion arvellaan huonontavan potilaiden ennustetta verrattuna pelkkään C-hepatiittiin (12).

KIRJALLISUUTTA