Harhautettiinko tutkimustuloksilla?

JAMA julkaisi viime vuoden lopulla pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin mm. noin 8 000 potilasta käsittäneen, vielä julkaisemattoman tutkimuksen tuloksia. Tutkimus vertaili diklofenaakin, ibuprofeenin ja uuden COX-2-tulehduskipulääkkeen selekoksibin turvallisuutta artriittipotilailla. Erityisen huomion kohteena oli maha-suolikanavan haavaumien ilmaantuvuus ensimmäisten kuuden hoitokuukauden aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sytokromi P450 -entsyymien merkitys lääkehoidossa

Yli 50 % länsimaissa käytössä olevista lääkkeistä metaboloituu pääasiallisesti sytokromi P450:n eli CYP-järjestelmän kautta. Tällaisen lääkkeen teho tai haittavaikutukset voivat olla yllättäviä, jos potilaalla on epänormaali CYP-aktiivisuus perinnöllisistä syistä tai ympäristötekijöiden vaikutuksen takia. Ympäristötekijöistä muut lääkkeet, luontaistuotteet tai ravinto voivat muuttaa CYP-entsyymien aktiivisuuksia.

Kari Laine

Hoidon viive potilasvahinkona

Potilaan hoidon viivästyminen voi monissa sairauksissa aiheuttaa pysyviä elinvaurioita tai ääritapauksessa johtaa potilaan kuolemaan. Jos kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito olisi estänyt vaurion synnyn, voi hoidon viivästyminen olla myös potilasvahinko. Potilasvahinkona ei kuitenkaan korvata sellaista hoidon viivästymistä, joka on johtunut terveydenhuollon riittämättömistä resursseista. Sen sijaan terveydenhuollon ammattihenkilön virheellinen arvio hoidon kiireellisyydestä ja siitä aiheutunut komplikaatio on potilasvahinko, mikäli tarvittava hoito tosiasiallisesti olisi ollut toteutettavissa käytettävissä olevien resurssien puitteessa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Vaarallista synteettistä huumausainetta trimetyylifentanyyliä tavattu Suomesta

Suomessa on tänä kesänä takavarikoitu ja ilmeisesti jo keväästä lähtien levitetty käyttöön huumausaineeksi luokiteltua trimetyylifentanyyliä. Se on hyvin potentti opioidi, jonka käyttöön liittyy erittäin suuri yliannostusriski. Yliannostustapauksissa saatetaan tarvita poikkeuksellisen suuria naloksoniannoksia. Toistaiseksi Myrkytystietokeskuksen tiedossa ei ole trimetyylifentanyylin Suomessa aiheuttamia myrkytystapauksia.

Lasse Lehtonen, Kalle Hoppu

Yliherkkyysreaktioita bupropionista tupakasta vieroituksessa

Australian lääkeviranomainen (Australian Adverse Drug Reaction Advisory Committee) kehottaa lääkäreitä kertomaan tupakasta vieroituksen yhteydessä bupropionia (Zyban) käyttäville yliherkkyysreaktioiden mahdollisuudesta. Ensioireiden ilmaantuessa lääkitys tulisi lopettaa. Yliherkkyysoireita ilmenee noin 3 %:lla käyttäjistä, yleisimmin 10-20 päivän kuluessa lääkityksen aloituksesta. Ihon kutina, urtikaria ja angioödeema ovat ensioireita, mutta tilanne saattaa johtaa nivelkipuihin, polyartriittiin ja seerumitautiin. Kun lääke hyväksyttiin korvattavaksi Australiassa helmikuussa tänä vuonna, arvioitiin, että noin 10 % tupakoitsijoista kokeili sitä tupakasta vieroituksessa parin kuukauden aikana ja vuoden tarpeeksi arvioitu lääkemäärä käytettiin loppuun parissa päivässä. Alkuaan depressiolääkkeeksi kehitetty bupropioni ei ole kaupan Suomessa. Lääkeyritys peruutti äskettäin toistamiseen myyntilupahakemuksen Lääkelaitoksen vaadittua lääkkeen riskeistä lisätietoja. Bupropionista julkaistiin äskettäin yhteenvetoartikkeli tässä lehdessä (SLL 2001;56:2786-2787).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Depressiolääke nefatsodonista maksavaurioita

Kanadan terveysviranomainen on varoittanut nefatsodonin (Suomessa Nefadar, Bristol-Myers Squibb) käyttöön liittyneistä maksavaurioista. Tietoon on tullut 109 vakavaa maksaan kohdistuvaa sivuvaikutusta, joista 16 johti maksansiirtoon tai kuolemaan. Maksavaurion oireet ilmenivät kahdella kolmasosalla ensimmäisten neljän hoitokuukauden kuluessa, mutta joskus muutamassa viikossa tai jopa 1-2 vuoden kuluttua hoidon alkamisesta. Muutamilla potilailla on ollut lisätekijöinä muita lääkkeitä, alkoholin käyttöä ja liitännäissairauksia. Tuoteselostetta on muutettu ja potilaita mm. kehotetaan lopettamaan lääkitys, jos ilmenee ihon keltaisuutta tai virtsan värin tummenemista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Marihuana lääkekäyttöön Kanadassa

Kanadan terveysviranomainen (Health Canada) on julkaissut määräykset ja ohjeet marihuanan käytöstä lääkkeenä. Käyttäjällä tulee olla terminaalivaiheen sairaus ja elinaikaa arviolta 12 kuukautta, vaikea-asteinen multippeliskleroosi, selkäydinvamma tai -sairaus, syöpä, AIDS, vaikea artriitti tai epilepsia. Käyttöön voidaan hyväksyä myös muu vakava sairaus, johon muu hoito ei ole tehonnut. Käyttöön tarvitaan 1-2 lääkärin todistus siitä, etteivät muut hoidot ole tehonneet. Käyttäjäksi hyväksytty saa lupapaperin säädetyn kannabismäärän kasvattamiseen ja hallussapitoon kolmen kuukauden tarvetta vastaavaan määrään, luvan hankkia ainetta viranomaisen vahvistamasta lähteestä ja lisäksi käyttäjälle annetaan valokuvalla varustettu tunnistuskortti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikonatsolin emätinvoide ja -puikko potentoi varfariinia

Mikonatsolin ( Suomessa Gyno-Daktarin, Orion Pharma) imeytyminen vaginasta on vähäistä (alle 2%), mutta silti emätinvoiteista ja -puikoista voi imeytyä määriä, jotka pidentävät protrombiiniaikaa (PT tai INR) ja johtavat verenvuotoon varfariinihoidossa olevilla. Syynä otaksutaan olevan vaginan limakalvon atrofia, mikä lisäisi mikonatsolin imeytymistä. Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) viittaa kolmeen tapaukseen, joissa 52-80 vuotiailla mikonatsolia paikallisesti käyttäneillä potilailla ilmeni varfariinin yhteisvaikutuksena vuotohäiriöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tyypillisen radiusmurtuman puutteellinen hoito

Radiusmurtuma lienee eräs tavallisimmista, jos ei tavallisin, yleislääkärin hoidettavaksi tuleva luunmurtuma. Vaikka murtuman hoitolinjat ovat suhteellisen suoraviivaiset, edellyttää hyväksyttävä lopputulos, että hoidossa on saavutettu kokeneen erikoislääkärin ammatillinen osaamistaso. Potilasvahinkolautakunta on joutunut ratkaisuissaan arvioimaan, milloin yleislääkärin osaamistaso on ollut riittävä hoidon standardi ja milloin murtuman hoidossa olisi edellytetty kokeneen kirurgin osaamistasoa.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääkärinohjeita renessanssin Italiassa

Italialaisen Gabriele Zerbin 1400-luvulla antamien ohjeiden mukaan lääkärin tulee pitäytyä tiukasti omassa ammattiroolissaan eikä sekaantua taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, koska se saattaa alentaa hänen arvostustaan. Oikeudellisesta vastuusta annetut yksityiskohtaiset ohjeet varmistavat lääkärin selustan mahdollisten syytetoimien varalta. Osaa ohjeista voi nykykäsityksen mukaan pitää jopa epäeettisinä, mutta ne kuvastavat sen aikaisen kulttuurisen kehyksen määrittämiä eettisesti arvostettavia tekoja.

Heikki Mikkeli

Bupropioni: depressiosta tupakanvieroitukseen

Bupropioni on alkujaan depressiolääke, jonka on todettu auttavan myös tupakoinnin lopettamisessa nikotiinivalmisteiden tapaan. Viime kuukausina tämä käyttötarkoitus on joutunut uudelleenarvioinnin kohteeksi mm. lääkkeen käyttöön liittyneiden kouristelujen ja äkillisten kuolemantapausten vuoksi. Valmiste on ollut tällä indikaatiolla käytössä joitakin vuosia useassa länsimaassa, mutta ei ainakaan vielä Suomessa. Äskettäin lääkkeen taustalla oleva lääkeyritys peruutti toistamiseen täkäläisen myyntilupahakemuksensa Lääkelaitoksen vaadittua valmisteyhteenvetoon olennaisia riskeihin liittyviä tietoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Uusi leukemialääke hyväksytty käyttöön

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration, FDA) on hyväksynyt imatinibin (Gleevec, Novartis) ennätysajassa kroonisen myeloisen leukemian hoitoon. Imatinibi estää epänormaalia ohjausproteiinia (Bcr-Abl), joka aiheuttaa leukemiasolujen hallitsemattoman lisääntymisen. Aine kehitettiin laboratorio-olosuhteissa tarttumaan nimenomaan proteiiniin, joka poikkeaa tavanomaisista soluproteiineista. Lääkkeen kehittelyn aloitti yli 15 vuotta sitten Novartiksen edeltäjä Ciba-Geigy. Ainetta on tutkittu yli 7 500 potilaan eri maligniteettien hoidossa, 490 tutkimuspaikassa ja noin 30 maassa. Viime vaiheessa imatinibia tutkittiin noin 1 200 leukemiapotilaan hoidossa. Myyntilupahakemus jätettiin FDA:lle talvella ja markkinointilupa myönnettiin toukokuussa. Alustavissa tutkimuksissa on saatu viitteitä myös imatinibin tehosta akuutissa leukemiassa ja kroonisessa lymfaattisessa leukemiassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääke keratoosiin

Britannian lääkevalvontaviranomainen (Medicines Control Agency, MCA) on hyväksynyt diklofenaakin ja hyaluronihapon yhdistelmän geelinä (Solaraze, Bioglan) vaikean keratoosin paikallishoitoon. Hyaluronihapon vaikutuksesta diklofenaakki jää ihoon pitkäksi ajaksi, jolloin sen prostaglandiini E2:a vähentävä vaikutus jatkuu myös pitempään. Hoidon siedettävyys on hyvä, mutta ihon kutinaa ja kuivumista voi esiintyä. Erityisesti liiallisen auringonoton vuoksi keratoosia, joka on ihosyövän esiaste, lasketaan esiintyvän Britanniassa noin 100 000 tapausta vuodessa. Lääkkeen arvioidaan tulevan käyttöön muissa EU-maissa vielä tänä vuonna.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Penisilliini voi värjätä hampaat

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) tiedottaa lapsista, joilla penisilliinimikstuura tai -suspensio on värjännyt hampaita. Väri lokalisoituu hammaskiilteen pinnalla esiintyviin mikro-organismeja sisältäviin plakkeihin. Hampaiden harjaus ja hyvä suuhygienia poistaa useimmissa tapauksissa ongelman. Tiedote sisältää yksityiskohtaisia tietoja myös muista lääkehoitoihin ja sairauksiin liittyvistä hampaiden värjäytymisistä ja karieksesta. www.mpa.se/observanda

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030