Täydennyskoulutus jo liian halpaa?
Lääkärin työnantaja maksaa täydennyskoulutuksesta pari sataa euroa, mutta naapurin juristin kurssi maksaa vähintään viisi sataa. Hämärtääkö koulutuksen halpuus sen todellista arvoa?
http://www.laakarilehti.fi/pics/kansiojastetari.jpg
Lääkäri pääsee täydennyskoulutukseen päiväksi parilla sadalla eurolla, mutta naapurin juristi pulittaa kurssipäivästään viisisatasen.
– Halpuus on kaksiteräinen miekka, sanoo toiminnanjohtaja Kristiina Patja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry:stä.
Lääkärit pääsevät edullisiin koulutuksiin, joita teollisuus sponsoroi, eikä luennoitsijoille läheskään aina makseta palkkioita. Toisaalta kovin halpaa koulutusta ei välttämättä nähdä todellisena investointina.
– Työntekijät ohjautuvat koulutukseen omien mieltymystensä mukaan, eivät välttämättä organisaation yhteisten tarpeiden mukaan tai edes omien osaamisvajeidensa ohjaamina. Ja kun koulutukseen riittää halukkaita, työpaikkakoulutusta ei joka paikassa nähdä tarpeelliseksi järjestää, Patja huomauttaa.
Lääkärin pitäisi päästä vähintään kymmeneen työpaikkansa ulkopuoliseen koulutuspäivään vuosittain. Näin todetaan Lääkäriliiton suosituksessa. Viikko erikoisalan kongressissa ulkomailla ja parit oman erikoisalayhdistyksen päivät sekä yhdet lääkäripäivät. Tällaisesta paketista tuo tavoite kertyisi kätevästi.
– Vastaako pelkästään substanssilähtöinen koulutus nykyisen lääkärintyön tavoitteita ja vaatimuksia? kysyy Patja.
Uutta tietoa vanhoin menetelmin
Kristiina Patja muistuttaa, että lääketiede on yksi nopeimmin kehittyviä tieteenaloja. PubMediin kertyy joka vuosi noin 81 000 tieteellistä julkaisua, ja viime vuosina tutkimusmenetelmät ovat ottaneet isoja harppauksia. Biotieteellinen tutkimus ja henkilökohtainen lääkehoito mullistavat tietämystä tautien hoidosta.
Substanssiosaamisen päivittämistä siis vaaditaan.
– Lääketieteellistä tietoa on saatava, mutta ymmärrystäkin tulisi kehittää, Patja korostaa.
– Osaaminen on paljon muutakin kuin tietoa; lääkäri tarvitsee vuorovaikutustaitoja, tietotekniikkaa ja prosessien hallintaa. Missä näitä taitoja opitaan ja ylläpidetään? Kristiina Patja kysyy.
Jussi Mertsola: Muutos haastaa kouluttajat
– Erikoissairaanhoidon muutokset haastavat koulutuksen järjestäjät, vastaa professori Jussi Mertsola Turun yliopistollisesta keskussairaalasta. TYKS:istä tulee vuonna 2013 prosessisairaala. Työ tehdään tiimeissä, ja tiimejä pitää kouluttaa yhdessä.
Kristiina Patjan tavoin myös Jussi Mertsola soisi näkevänsä perinteisen luento-opetuksen rinnalla muitakin opetusmetodeja. Yksinpuhelu on kätevä valmistaa ja nopea pitää, mutta tuottaako se kuulijoille riittävästi oppimiskokemuksia?
Lääkäreiden täydennyskoulutustilaisuuksien hintaa on perinteisesti kompensoitu teollisuuden tuella.
Jussi Mertsola huomauttaa, että koulutuksen edullisuus varmistaa esimerkiksi erikoislääkäriyhdistyksille osanottajien pääsyn tilaisuuksiin. Klinikoissa voi koulutusmäärärahaa olla vain 1 000 euroa lääkäriä kohti, joten markkinahintaiseen koulutukseen sillä pääsisi pariksi päiväksi vuodessa.
Uusi tulokas Professio Finland oy hämmentää kenttää
Oululaistaustainen Professio Finland Oy haastaa perinteisen lääkärien täydennyskoulutuksen.
– Olemme yritys, joten koulutettavien tarpeet ja kurssipalaute sanelevat koulutustarjontaa, toteaa yrityksen toimitusjohtaja, sisätautien erikoislääkäri Ilari Kerola.
– Kurssiemme hinta määräytyy todellisten kustannusten mukaan, joten vaikka meillä on mukana myös lääketeollisuuden panostuksia, kurssien hinta on noin 700 euroa kahdelta päivältä, Kerola kertoo.
Ilari Kerola pitää terveenä kehityksenä lääkärien täydennyskoulutuskentän hinnoittelun läpinäkyvyyttä, mutta harmittelee, että yksityiseen yritykseen suhtaudutaan vielä ennakkoluuloisesti.
– Me myös maksamme luennoitsijoille markkinahintojen mukaan. Taksamme on usein Lääkäriliiton suositus, mutta kartoituksissamme menestyneille asiantuntijoille maksamme paremminkin. Tämäkin on uutta alalla, mutta uskomme myös kurssilaisten arvostavan sitä, että heillä on hyvät ja toivotut kouluttajat, jotka joutuvat myös paneutumaan itse opettamiseen, katsoo Ilari Kerola.
Ulla Järvi
Kuva: Panthermedia
