Ylipaino on yleisempää maaseudun lapsilla
Väitöstutkimuksen mukaan painoindeksin kasvu suomalaislapsilla alkaa viiden ikävuoden jälkeen.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000061954319.jpg
LL Nina Vuorelan väitöstutkimuksessa käytettiin vuosina 1974, 1981, 1995 ja 2001 syntyneiden pirkanmaalaisten lasten neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa mitattuja kasvutietoja. Lisäksi tutkittiin vanhempien kykyä arvioida lastensa painoluokka verrattuna kliinisin kriteerein tehtyyn luokitukseen.
Vastasyntyneiden ja puolivuotiaiden lasten kasvussa ei ollut selvästi havaittavia muutoksia neljän vuosikymmenen aikana. Erot lasten kasvussa viiden eri syntymäkohortin välillä alkoivat näkyä yksivuotiaana. 1970-luvun jälkeen taaperoikäiset lapset hoikistuivat. Kaksivuotiaana ylipainon ja lihavuuden yleisyys oli 2000-luvulla syntyneillä pojilla 6 % ja tytöillä 11 %. Lasten keskimääräinen painoindeksin kasvu alkoi viiden ikävuoden jälkeen. Murrosiän lähestyessä erityisesti pojista kasvoi pidempiä ja painavampia verrattuna vuoden 1974 syntymäkohorttiin. 2000-luvulla joka neljäs 12- ja 15-vuotias poika ja lähes joka viiden tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Alipainon yleisyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia 2–15-vuotiailla lapsilla viiden eri syntymäkohortin välillä.
Ylipaino oli tutkimuksen mukaan yleisempää maaseudun lapsilla kuin kaupunkilaisilla. Ero maaseudun ja kaupungin välillä oli suurempi yli 5-vuotiailla lapsilla kuin nuoremmilla.
Taaperoikäisten painoindeksin pieneneminen ajan kuluessa voi viitata siihen, että normaaliin kasvuun liittyvä painoindeksin palauttava nousu (adiposity rebound) on saattanut varhaistua. Tässä tutkimuksessa alipainoisuus 2-vuotiaana ei ollut riski 15-vuotiaan ylipainolle tai lihavuudelle. Sen sijaan varhaislapsuuden lihavuudella oli taipumus jatkua teini-ikään. Tutkimuksen mukaan vanhempien oli vaikeaa arvioida lapsensa painoluokka. useimmat 5-vuotiaiden lasten vanhemmista ja joka toinen 11-vuotiaiden lasten vanhemmista aliarvioivat lapsensa ylipainon.
Väitöstutkimuksen mukaan lihavuuden ehkäisyohjelma olisi tarpeen. Ohjaus pitäisi aloittaa jo varhaislapsuudessa. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstön pitäisi auttaa vanhempia rakentamaan realistinen käsitys lapsen koosta.
LL Nina Vuorelan lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 1.6.2011.
Kuva: Karel Mirakaya/Pixmac
