Miten Jokilaakson sairaala selvisi kohusta?
Negatiivinen julkisuus tulee yllättäen ja pyytämättä. Jokilaakson sairaala Jämsässä joutui sappileikkauskohun keskelle alkuvuodesta. Miten sellaisesta selvitään?
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_04275495_mikit.jpg
Yhdeksän kuukautta myöhemmin kohu on ohi. Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet leikkauksista selvityksensä ja Jokilaakson sairaalassa tehdään taas sappileikkauksia.
– Valviran ja aluehallintoviraston selvityksissä saimme puhtaat paperit, Wiren toteaa.
Kova paikka henkilökunnalle
Sappileikkaukset nousivat Wirenin mukaan julkisuuteen ilman, että sairaala itse pääsi kertomaan näkemystään tilanteesta. Kohun alettua yhteistyötahoilta, sairaalan johdolta ja työntekijöiltä kuluikin paljon aikaa ja voimia siihen, että ne yrittivät tuoda esiin omat tietonsa.
Sairaalassa tilannetta ryhdyttiin heti selvittämään henkilökunnan kanssa. Työntekijöille kerrottiin kriisipalavereissa ja sisäisillä tiedotteilla, mitä on tapahtunut, miksi tällaista uutisoidaan. Erityisesti tuettiin sappileikkauksissa mukana ollutta henkilökuntaa.
Vaikeimmassa asemassa oli leikkaukset tehnyt lääkäri.
– Työnantaja ei kyseenalaistanut hänen ammattitaitoaan hetkeksikään. Hän sai täyden tuen ja luottamuksen ja voimakasta tukea myös kollegoilta talon ulkopuolella.
Sairaalan henkilökunnan kanssa tilannetta oli Wirenin mukaan kohtalaisen helppo selvitellä.
– Tiesimme faktat, ja ne poikkesivat siitä, mitä lehdissä kirjoitettiin. Kerroimme, että leikkauksista ei aiheutunut seitsemää komplikaatiota, kuten väitettiin, vaan tiedossa oli kaksi eikä kummassakaan ongelma ollut leikkauksen laadussa.
Hän uskoo työntekijöiden joutuneen silti ristiriitaiseen tilanteeseen: kokenut leikkaussalihenkilökunta tiesi toiminnan olevan asiallista, mutta mediassa kirjoitetaan toista. ”Olenko töissä huonossa sairaalassa?”
Pahinta henkilökunnalle oli kuitenkin joutua selittämään kohua ulkopuolisille.
– He joutuivat kommentoimaan tilannetta tutuille ja puolitutuille huomattavan paljon. Puolustamaan itseään ja työpaikkaansa. Se on varmaan ollut kuormittavaa.
Vastareaktiona kohuun henkilökunnan me-henki vahvistui.
– Minusta kohu paransi työyhteisön henkeä ja ilmapiiriä, varsinkin kun saimme aluehallintoviraston ja Valviran vapauttavat raportit.
Miten kävi imagon?
Kohun jo laannuttua Wiren ei pidä negatiivisesta julkisuudesta aiheutunutta haittaa ylipääsemättömänä.
– Nyt voi sanoa, ettei siitä ihan kauheasti haittaa kuitenkaan ollut. Toiminnan kannalta on eniten merkitystä sillä, minkälainen maine sairaalalla on lähialueella. Täällä maine on hyvä ja negatiivinen kolaus on korjattu.
Koko valtakunnassa hän sen sijaan uskoo monien muistavan vain kohun. Sitä seuranneet positiiviset uutiset ovat voineet jäädä kokonaan huomaamatta.
– Silloin ainoa keino parantaa imagoa on väsymättä tuoda faktat esiin ja kertoa, miten sairaalalla nyt menee. Meidän onneksemme on hyvää kerrottavaa.
Wiren katsoo kohuun liittyvän varsin paljon tunteita ja poliittista ideologiaa, sillä Jokilaakson Terveys Oy:n toiminta on Suomen suurin ulkoistus.
Jokilaakson entinen aluesairaala oli vasta neljä kuukautta aiemmin siirtynyt Pihlajalinnan, Jämsän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistamalle Jokilaakson Terveys Oy:lle.
– Yksityinen ja julkinen sektori eivät ole Suomessa samalla viivalla. Jokilaakson Terveys Oy:n ensimmäisen toimintavuoden tulos lähetettiinkin tiedoksi esimerkiksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja alueen kansanedustajille.
Suvi Sariola
kuva: PantherMedia
Lue koko juttu perjantaina 11.11. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
