Ajankohtaista 21.2.2014 00.00

Hävittäjälentäjän kaularanka koetuksella

Suomalaistutkimuksesta saatiin lisää tietoa hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormituksesta G-voimien alla. Opittua voitaisiin hyödyntää myös lähellä maanpintaa esimerkiksi moottoriurheilussa.

Hävittäjälentäjien niska-hartiaseutu on lennon aikana kovassa rasituksessa. G-voimien kuormittavuutta lisäävät kypärä sekä ohjaamon viileä ilma ja lisävarusteet, kuten yönäkökiikarit. Talvipakkasilla rasitusta lisää lihasten jäähtyminen ennen lentoa tehtävien tarkastusten aikana.

LL Roope Sovelius selvitti väitöstutkimuksessaan, mihin kohtaan niska-hartiaseutua kuormitus eniten hävittäjälentäjillä vaikuttaa. Heillä kaularangan muutokset painottuivat enemmän kaularangan alaosaan kuin verrokeilla, joilla muutokset jakautuivat tasaisemmin, 13 vuoden seurannasta ilmeni.

Lentäjän kypärä aiheuttaa painollaan lisäkuormitusta kaularangan rakenteisiin. Kypärään liitettävät lisälaitteet edelleen lisäävät painoa ja muuttavat painopistettä epäanatomiseksi. Niskan jäähtyminen pakkasella lisää lihaskuormitusta, kun jäähtyneet lihakset eivät lennon aikana pysty normaaliin voimantuottoon.

Sovelius pyrki tutkimuksellaan selvittämään myös, miten kuormittumista voitaisiin pienentää.

– Ohjaamoergonomiaa voidaan edelleen kehittää. Esimerkiksi lannetuki auttaa joissain tapauksissa vähentämään lanne-, rinta- ja kaularangan lihasten kuormitusta. Lentäjän on myös tärkeää huomata, missä asennossa hän lennon aikana ympäristöään tähystää. Kun G-voimat painavat kasaan, ei ole fysiologisesti paras hetki käännellä voimakkaasti päätä. Yleensäkin ylävartalo tulisi ottaa mukaan katseen suuntaan.

Soveliuksen mukaan ohjaamoergonomian koulutukseen on ilmavoimissa myös kiinnitetty huomiota.

Viidentoista vuoden voimainkoetus

Hävittäjälennolle tulee valmistautua kuten urheilusuoritukseen, myös palautumisharjoituksia tarvitaan. Aina ei kuitenkaan ehdi valmistautua asianmukaisesti. Sen on päällikkölääkärinä Puolustusvoimissa, Tampereen varuskunnan terveysasemalla työskentelevä Sovelius itsekin huomannut.

– Työterveyslääkärinä olen ollut useita kertoja tutustumassa potilaideni työpaikkaan, hyvin ja huonosti valmistautuneena. Olen saanut lennoilla niskani ja pääni kunnolla kipeäksi, osaan samaistua potilaitteni tuntemuksiin.

Hävittäjälentäjät tarvitsevat säännöllisesti lihaksia vahvistavia harjoitteita. Soveliuksen tutkimuksessa sekä voimaharjoitteet että trampoliiniharjoitukset vähensivät kaulan ja niskan kuormitusta lennon aikana.

Tutkimuksen tuloksia voidaan joiltain osin soveltaa sellaisiin ammatteihin, joissa tekijä kohtaa kuormituspiikkejä. Paljonkin yhteistä hävittäjälentäjillä on formulakuljettajien kanssa. Soveliuksen mukaan näillä aloilla olisi paljon opittavaa toisiltaan.

Hävittäjälentäjät lentävät työurallaan keskimäärin 10–15 vuoden ajan. Heitä koskevassa jatkotutkimuksessa selvitetään muun muassa, tarvitaanko terveyden seurantaan määräaikaiskuvantamista ja millainen on lentokoulutuksen intensiteetin vaikutus kuormittumiseen.

Lentäjien kaularangan kulumamuutokset on määritetty tietyin edellytyksin ammattitaudiksi.

LL Roope Soveliuksen väitöskirja Cervical loading analysis of fighter pilots: Studies on cumulative loading, contributing factors and interventions (Hävittäjälentäjien niska-hartiaseudun kuormittumisanalyysi) tarkastetaan Tampereen yliopistossa 21.2.2014.

Jaana Ahlblad
Kuva: Puolustusvoimat