TTIP-vapaakauppasopimus herättää toiveita ja pelkoja
Uutta taloudellista toimeliaisuutta ja lisää työpaikkoja Eurooppaan – vai suuryrityksille valtaa yli demokraattisten lainsäädäntöelinten?
http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_A33992479_3508x2339.jpg
Uutta taloudellista toimeliaisuutta ja lisää työpaikkoja Eurooppaan – vai suuryrityksille valtaa yli demokraattisten lainsäädäntöelinten?
EU:n ja Yhdysvaltain välillä on kesästä 2013 saakka neuvoteltu TTIP-vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership). Sopimus koskettanee monin tavoin myös terveydenhuoltoa ja herättää mielipiteitä laidasta laitaan.
– Kyseessä ei ole perinteinen vapaakauppasopimus, vaan tavoitteena on laajempi yhteistyö. EU:n ja Yhdysvaltain markkinoita halutaan yhdistää eri tavoin. Tavoitteena on jäljellä olevien tullien poistaminen, yleisten kaupan esteiden poistaminen ja säädösyhteistyö, kertoo kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta.
Säädösyhteistyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi lääkkeitä tai kemianteollisuutta koskevien määräyksien kohdalla. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa ammattipätevyyksiä, valtion monopoleja ja yritystoiminnan siirtymistä maasta toiseen.
– Neuvotteluissa vasta haarukoidaan mitä asioita ja millä tavalla sopimukseen sisällytetään, Penttinen kertoo.
Hänen mukaansa EU:n yleisissä neuvotteluvaltuuksissa todetaan, että lähtökohtana ei ole standardien alentaminen. Kauppaa ei edistetä heikentämällä työ-, työterveys tai turvallisuuslainsäädäntöä.
Lääkäreillä varauksia
Suomen Lääkäriliitto ei ole ottanut kantaa käytäviin neuvotteluihin. Euroopan lääkärijärjestö CPME:n kanta on, ettei se vastusta sopimusta, joka lisää kaupan vapautta eri maiden välillä. Kaupan vapauden nähdään lisäävän taloudellista toimeliaisuutta.
– Sen myötä valtion talous kohenee. Terveydenhuolto taas elää kunkin valtion taloudellisten resurssien varassa, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. Hän on myös CPME:n varapuheenjohtaja.
Järjestöllä on neuvotteluihin liittyen kuitenkin varauksia.
– Lääkärit peräänkuuluttavat prosessiin avoimuutta. Komission antamat neuvotteluvaltuudet olivat salaisia viime kevääseen asti ja kansalaisjärjestöjen oli hyvin vaikea seurata neuvotteluja ja kommentoida niitä, Pälve kritisoi.
Myös sopimuksen investointisuojaa koskevat säädökset herättävät huolta lääkärijärjestössä.
Investoija vastaan valtio
Investointisuojasopimukseen liittyen on esitetty, että se voisi vaikeuttaa esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyvien lakien muuttamista jatkossa. Huolena on kuvio, jossa EU-maassa toimiva yhdysvaltalainen yritys voisi haastaa alaansa liittyvää lakia muuttavan valtion välimiesoikeuteen kilpailun rajoittamisesta. Esimerkkeinä on mainittu Australian ja Uruguayn tupakkalakien kiristämiset, joista tupakkayhtiö Philip Morris haastoi valtiot välimiesoikeuteen investointisuojasopimukseen vedoten. Slovakia taas haastettiin välimiesoikeuteen, kun se sääti lain, jonka mukaan kansallisella pakollisella terveysvakuutuksella ei voi tehdä voittoa, vaan se on investoitava takaisin terveyspalveluihin.
On ennakoitu, että valtio voisi päätyä välimiesoikeuteen esimerkiksi alkoholin markkinointia rajoitettaessa, makeisveron korotuksen yhteydessä tai terveydenhuoltoon liittyviä lakeja uudistettaessa.
– Investointisuojasopimus sopii vain varauksin terveydenhuollon sektorille ja selvintä olisi sulkea se sopimuksen ulkopuolelle, Pälve sanoo.
Eikö sittenkään talouskasvua?
Heikki Pälve huomauttaa, etteivät kaikki asiantuntijat ole vakuuttuneita siitä, että TTIP-sopimus toisi lisää varallisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta.
Erikoistutkija Meri Koivusalo THL:stä muistuttaa, että on myös arvioita, joiden mukaan työpaikkoja menetettäisiin EU:ssa. Hän katsoo investointisuojan lisäävän suuryritysten vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia puuttua poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi uhkaamalla kalliiksi tulevalla haasteella välimiesoikeuteen.
– Terveyssektorilla käytetään paljon julkista rahaa ja siellä on paljon markkinaintressejä. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä säädösneuvotteluja tulisi käydä muulta kuin kauppapolitiikan pohjalta, Koivusalo painottaa.
– Helposti käy niin, että saadaan suuryrityksien näkökulmasta parhaat säädökset, jotka eivät ehkä palvelekaan kansanterveyttä.
Markus Penttinen muistuttaa, että TTIP-sopimuksesta vasta neuvotellaan. Olennaista on saada sen sisällöstä myös terveydenhuollon näkökulmat huomioiva.
Mihin sopimus saattaa vaikuttaa?
➤ Terveydensuojelu ja -edistäminen
➤ Lääkepolitiikka, lääkkeitä koskevat määräykset, lääkkeiden hinta
➤ Kemikaalit ja ympäristöterveys
➤ Eläintauteihin liittyvät asiat
➤ Ammattipätevyyksien yhdenmukaistaminen
➤ Terveydenhuollon tietokannat
➤ Terveydenhuollon laitteet ja teknologia
➤ Potilaiden liikkuvuus
➤ Julkiset hankinnat
➤ Terveydenhuollon rahoituksen ja organisaation uudistaminen
➤ Terveydenhuolto- järjestelmän kustannusten hallinta
➤ Valtion monopolit
Anne Seppänen
Kuva: Panthermedia
Lue koko juttu perjantaina 30.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä 5/2015.
