Sovittamalla iäkkäiden palveluja yhteen saadaan etuja asiakkaille ja kunnille
Toimintaprosesseja tehostamalla voidaan vähentää iäkkäiden kotihoitoasiakkaiden palveluiden käyttöä ja saada aikaan kustannussäästöjä. Epäselvistä yhteistyökäytännöistä ja puutteellisesta tai viivästyneestä tiedosta syntyy hoitokatkoksia, päällekkäisyyttä ja tehottomuutta.
Toimintaprosesseja tehostamalla voidaan vähentää iäkkäiden kotihoitoasiakkaiden palveluiden käyttöä ja saada aikaan kustannussäästöjä. Tämä käy ilmi Stakesin tutkijan Teija Hammarin väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin kotihoidon asiakkaiden avun tarvetta ja palveluiden käyttöä sekä palveluja yhteen sovittavan kotihoidon ja kotiutumiskäytännön (PALKO-malli) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta 22 kunnassa.
– Asiakkaat ja läheiset tuntevat jäävänsä palvelujen suunnittelun ulkopuolelle ja pitävät järjestelmää monimutkaisena, koska he kokevat saavansa tietoa liian vähän. Toimintaprosesseja tehostamalla palveluihin saadaan laatua ja kustannussäästöjä, sanoo Teija Hammar terveydenhuoltotutkimuksen, terveystaloustieteen ja hoitotieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksensa tuloksista.
Palveluja saatava riittävästi oikeaan aikaan
Tutkimuksessa oli mukana 22 erilaista kuntaa ympäri Suomea. Kuntien kotihoidon asiakkaat edustivat 14 prosenttia kaikista kotihoidon iäkkäistä asiakkaista. Tutkimuksessa ei ollut mukana asiakkaita, joiden päädiagnoosina oli syöpä, psykiatrinen sairaus dementia.
Kotisairaanhoito-, lääkäri-, laboratorio-, ateria-, siivous-, kylvetys- ja sauna- sekä turvapuhelinpalveluiden käynnit ja käynneistä aiheutuvat kustannukset vähenivät koekunnissa kuuden kuukauden kuluttua kotiutumisesta. Eroja koe- ja kontrollikuntien välillä ei havaittu asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä tai terveydentilassa. Eroja ei myöskään ollut sairaala- ja laitospäivien määrässä tai kuolleisuudessa. Kustannussäästöjä saatiin aikaan silloin, kun samassa kunnossa olevia asiakkaita voitiin hoitaa käyttämällä vähemmän avohoidon palveluita kuin vertailukunnissa.
Asiakkaan näkökulmasta onnistunut kotiutuminen ja kotihoito edellyttävät riittävää apua ja oikea-aikaisia palveluja, jotka tukevat asiakkaan arkea. Erilaiset näkemykset hoidon ja palveluiden tarpeesta niin työntekijöiden ja asiakkaiden välillä tai työntekijöiden kesken vaikeuttavat sopivien palvelukokonaisuuksien löytämistä ja heikentävät palvelujen laatua. Tulevaisuudessa myös ikääntyneiden uskotaan olevan entistä aktiivisempia omaa hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Tämä vaati työntekijöiden asenteiden muutosta ja asiakkaan mukaan ottamista aidosti häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Teija Hammarin väitöskirja tarkastetaan 28.11.2008 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella.
Ulla Toikkanen
