Sikainfluenssasta vakavia hermostollisia komplikaatioita amerikkalaislapsille
Tutkimuksen mukaan sikainfluenssaan liittyi kausi-influenssaa enemmän vakavia neurologisia komplikaatioita. H1N1-potilailla oli myös enemmän taustalla olevia hermostollisia sairauksia.
Utahin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan H1N1-sikainfluenssa aiheutti lapsille enemmän mm. kouristus-/tajunnanmenetyskohtauksia ja aivojen toimintahäiriöitä (enkefalopatiaa) kuin kausi-influenssa.
Retrospektiivisessä tutkimuksessa huomioitiin 19-vuotiaat ja sitä nuoremmat lapset ja nuoret, jotka joutuivat sairaalahoitoon sikainfluenssan takia huhti- ja marraskuun välillä vuonna 2009 (n = 303). Verrokkiryhmään kuului lapsia, jotka oli toimitettu sairaalahoitoon kausi-influenssan takia (n = 234).
Neurologisia komplikaatioita sai 6–7 % sika- tai kausi-influenssan sairastaneista lapsista. Taustasairauksia oli 83 %:lla sikainfluenssan sairastaneista ja 25 %:lla kausi-influenssan sairastaneista lapsista, joilla influenssaan liittyi komplikaatioita. H1N1-potilaiden taustasairauksista kaksi kolmesta oli hermostollisia.
Tajunnanmenetyskohtauksia saaneista H1N1-potilaista jopa puolet koki pitkittyneen epileptisen kohtauksen. Kausi-influenssapotilaihin verrattuna heillä oli useammin epänormaaleja EEG-löydöksiä. Toisin kuin H1N1-potilaat, komplisoituneen kausi-influenssan kokeneet lapset eivät kärsineet lainkaan aivojen toimintahäiriöistä, afasiasta tai fokaalisista neurologisista oireista.
Steroidit tai suonensisäinen immunoglobuliini olivat tehottomia H1N1-potilaiden aivojen toimintahäiriöissä. Tutkijat korostavat rokotusten merkitystä lasten suojaamiseksi viruksilta.
Tutkimus julkaistaan Annals of Neurology -lehdessä. Tiedote aiheesta löytyy EurekAlertista.
Tiina Lautala
Kuva: Pixmac