– Taloustilanne on vaikea ja ratkaisuja on vähän, mutta potilaiden tasavertaisuuden näkökulmasta tämä on huolestuttavaa, Niina Koivuviita toteaa.

Julkisen terveydenhuollon maksut alkavat lähestyä yksityisen terveydenhuollon kustannuksia, kun asiakasmaksuja edelleen korotetaan, varoittaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita.

Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessä muun muassa terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista ja myös kokonaan uusista maksuista, kuten leikkaus- ja toimenpidemaksusta (257,20 euroa) ja erityistutkimusten asiakasmaksusta (52,40 euroa) ja kuolemansyyn selvittämismaksusta (60,60 euroa).

– Loppuvuodesta julkaistussa OECD-maaraportissa korostetaan, että Suomessa on täyttymättömiä terveydenhuollon tarpeita toiseksi eniten Euroopassa. Kun katsotaan tuloluokittain, köyhimmissä tuloluokissa täyttymättömien tarpeiden osuus nousee noin viidennekseen. Osin se liittyy siihen, että perusterveydenhuollon lääkärille pääsy on hankalaa, mutta myös siihen, että hyvinvointialueiden aloitettua asiakasmaksuja on nostettu runsaasti, Koivuviita sanoo.

Jo tähän mennessä asiakasmaksuja on nostettu erikoissairaanhoidon osalta 40 prosenttia. Näihin maksuihin on tulossa indeksikorotukset ja niiden päälle kehysriihessä tehdyt korotukset.

– Jo nyt lääkärit kommentoivat, että näistä asioista keskustellaan potilaiden kanssa päivittäin, Koivuviita kertoo.

Tämä johtaa siihen, että potilaat haluavat entistä enemmän hoitaa asioita etänä, koska maksut ovat silloin hiukan pienempiä.

– Ymmärrän, että olemme taloudellisesti vaikeassa tilanteessa ja ratkaisuja on vähän, mutta potilaiden tasavertaisuuden ja hoidon oikeudenmukaisen saatavuuden näkökulmasta tämä on todella vaikea asia, Koivuviita toteaa.

– Asiakasmaksujen korotuksilla siirretään terveydenhuollon kustannuksia potilaiden hoidettavaksi, hän sanoo.

Myös perusterveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu useaan otteeseen, tällä kertaa terveyskeskusmaksuja nostetaan 20 prosentilla.

Päätös valinnanvapaudesta olisi pitänyt perustaa dataan

Kehysriihessä päätettiin, että 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan ja jatketaan vuodella hallitusohjelman Kela-korvauksiin varatun rahoituksen raamissa. Kokeilun tutkimusluetteloa laajennetaan ja vuosittaisten lääkärikäyntien määrää lisätään. Kokeilu laajennetaan fysioterapiakäynteihin.

– Puolen vuoden tulokset kokeilusta näyttivät, että se kohdentuu suurissa kaupungeissa asuville hyvätuloisille. Kokeilulla ei varsinaisesti saavutettu sitä, että se olisi vähentänyt hyvinvointialueiden taakkaa ja lisännyt tasa-arvoisuutta hoidon saamisen suhteen, Koivuviita kritisoi.

Hän pitää hätiköitynä lisätä rahaa valinnanvapauskokeiluun. Vuoden loppuun kestävä pilotti olisi kannattanut tehdä loppuun ja analysoida data rauhassa.

– Lääkäriliitto on puhunut sen puolesta, että tehdään dataan perustuva valinta jatkosta, tai siitä, pitäisikö suunnata raha omalääkärisuhteen ja erityisesti hoidon jatkuvuuden kehittämiseen.

Sote-alan järjestöiltä leikkaaminen johtaa Koivuviidan näkemyksen mukaan siihen, että niiden toiminnot siirtyvät pikkuhiljaa hyvinvointialueiden kontolle.

– Jos leikkauksia on pakko tehdä, niitä tulisi kohdentaa mahdollisimman paljon muille kuin potilasjärjestöille, hän sanoo.

Säästöjä myös koulutuskompensaatioista

Lääkärien koulutuksen kannalta mielenkiintoinen kehysriihen päätös liittyy valtion korvauksiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen. Korvauksia alennetaan entisestään, kun jo aikaisemmin päätettyä määräaikaista säästöä vuodelle 2027 kasvatetaan ja 25 miljoonan euron säästöstä tulee pysyvä.

– Tämä on osa yleiskatteellista rahaa, joka on mennyt hyvinvointialueille osana koulutuskompensaatiota, kun palveluntuotannosta käytetään resursseja koulutukseen. Opetusvelvollisuus koskee koko henkilökuntaa, ei vain yliopisto-opettajia.

Lähtökohtaisesti tämä on suora leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen, Koivuviita kertoo.

Asia on merkittävä, koska samanaikaisesti on kasvatettu opiskelijamääriä ja niitä haluttaisiin edelleen nostaa.

– Tämä on todella iso asia meille: koulutusresurssien tulee kohdata koulutettavien määrä, Koivuviita sanoo.

Samaan aikaan hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta leikataan 390 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Valinnanvapauskokeilu laajenee?

23.4.2026 klo 12.24: Juttua muokattu, täsmennetty yhtä Koivuviidan sitaattia.