Kongon ebolaepidemia leviää nopeasti
Alueelle tarvitaan lääketieteellistä apua.
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestö vaatii kiireellistä lääketieteellisen avun lisäämistä ebolaviruksesta kärsivään Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Bundibugyo-viruksen aiheuttama ebolaepidemia on levinnyt maassa nopeasti. Kaksi kuukautta sitten alkanut epidemia on maailman kolmanneksi suurin ja nopeimmin etenevä ebolaepidemia.
Tähän mennessä vahvistettuja tautitapauksia noin 2000, ja virukseen on kuollut noin 700 ihmistä. Vahvistettujen tapausten määrä on kolminkertaistunut alle viidessä viikossa.
– Vahvistamattomia tapauksia on todennäköisesti paljon enemmän. Emme tiedä paljonko niitä todellisuudessa on, kertoo Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön tiedottaja Anna-Reetta Korhonen.
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä on Kongossa noin 2800 työntekijää, joista noin 1400 tekee työtä pelkästään ebolaepidemian hoitamiseksi. Suomalaisia lääkäreitä näissä tehtävissä ei tällä hetkellä ole.
– Järjestömme toimii useissa maakunnissa, mutta eniten tähän pandemiaan liittyvää toimintaa on Iturin maakunnassa, jossa myös tautitapauksia on eniten.
Järjestöllä on maassa yhteensä seitsemän hoitokeskusta ja 15 eristysyksikköä. Vuodepaikkojen kapasiteetti on 430. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön yksiköissä on ollut hoidossa tähän mennessä noin tuhat potilasta.
Ilmasto ja konfliktit haasteena
Ebolaepidemian torjunnassa haasteena on alueen trooppinen ilmasto sekä paikalliset konfliktit, joiden vuoksi liikkuminen voi olla vaarallista. Näiden seikkojen vuoksi ihmiset eivät hakeudu helposti hoitoon, vaikka heillä olisi oireita. Ebolan alkuoireet ovat myös flunssan kaltaisia, joten sekin vähentää hoitoon hakeutumista ajoissa.
–Monien tilanne on hoitoon hakeutuessa heikko, ja moni olisi voitu pelastaa, jos hoitoa olisi saatu oikeaan aikaan, sanoo Korhonen.
Hänen mukaansa epidemian hoitamisen tekee haastavaksi myös sen nopea leviäminen ja tiedon hidas kulku etenkin maaseudulla. Myös viruksen testauskapasiteetista on pula.
–Testejä tähän virukseen ei ole riittävästi, etenkään maaseudulla. Virukseen ei myöskään ole olemassa hyväksyttyä lääkettä.
Korhosen mukaan alueella on pula sekä hoitohenkilökunnasta että varusteista. Tilannetta vaikeuttaa se, että maassa on lukuisia muita terveyshuolia, jotka vaativat terveydenhuollon henkilökuntaa. Esimerkiksi pian alkava sadekausi lisää malariatartuntoja. Sen lisäksi maan terveydenhuoltoa kuormittavat muun muassa tuberkuloosi- ja HIV-tartunnat.
Lääkärit Ilman Rajoja kehottaa terveysviranomaisia ja humanitaarisia toimijoita lisäämään nopeasti resursseja kaikilla alueilla. Apua tarvitaan muun muassa yhteisön osallistamisessa, valvonnassa, testauksessa ja diagnosoinnissa.
