Aivohalvauksen hoito on huomisen haaste

- Euroopan unionin lääkintäviranomaisten käyväksi hoidoksi hyväksymä liuotushoito muuttaa aivo- infarktin hoitoa samalla tavalla kuin kyseinen hoito muutti aikanaan sydäninfarktin hoidon. Kehitettävä tehokas hoito-organisaatio parantaa samalla kaikkien aivohalvauspotilaiden ennustetta, arvioi Helsingin yliopiston neurologian professori, EUSI:n (European Stroke Initiative) puheenjohtaja Markku Kaste.

Aivohalvauksien parempaan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn keskityttiin EUSI:n Helsingissä syyskuun alussa järjestämässä seminaarissa, jossa oli koolla nelisenkymmentä nuorta aivohalvaustutkijaa eri puolilta Eurooppaa. EUSI on kolmen eurooppalaisen neurologiyhdistyksen katto-organisaatio, joka keskittyy aivohalvauksien hoidon parantamiseen jakamalla näyttöön perustuvaa tietoa yhtälailla lääkäreille ja hoitajille kuin sairaaloiden johdolle ja päättäjille.

Millainen on nykyinen käsitys aivovaurion synnystä aivohalvauksessa? Onko eroja siinä onko kyse iskeemisestä aivohalvauksesta tai aivoverenvuodosta?

- Ero on. Myös Helsingissä Biomedicum Neuroscience -ryhmässä intensiivisesti tehtävän perustutkimuksen myötä on opittu ymmärtämään paremmin molekyylitason tapahtumaketjuja. Ne johtavat aivosolujen tuhoutumiseen, alkaen varhaisgeenien aktivoitumisesta päättyen aivokudoksen uudelleenorganisaatioon ja uusien yhteyksien luomiseen. Tiedossamme on vielä paljon aukkoja, mutta jo nykyisen tiedon käytäntöön ottaminen tuo tulevaisuudessa entistä parempia hoitomahdollisuuksia. Jokainen aivohalvaus on erilainen - lopputulokseen vaikuttaa sekä tukoksen että vuodon laukaisema tapahtumaketju ja potilaan yksilöllinen terveys. Patofysiologia on erilainen valtimotukoksissa ja vuodoissa, niissäkin vielä riippuen siitä mikä tukoksen tai aivoverenvuodon aiheutti. Kumpaankin päätyyppiin on kehitteillä omia spesifisiä hoitoja, sanoo Markku Kaste.

Mikä on käsityksesi trombolyysin asemasta aivohalvauspotilaan hoidossa ja miten se on muuttanut hoitokäytäntöjä?

- Euroopan unionin lääkintäviranomaiset hyväksyivät tukkeutuneen aivovaltimon liuotushoidon käyväksi hoidoksi tämän vuoden kesäkuussa Lontoossa. Yhdysvalloissa ja Kanadassahan hoito on ollut jo pitkään aivoinfarktipotilaan käypähoito. Liuotushoidon käyttöönotto on varsin vaativaa ja edellyttää koko hoitoketjun organisoimista alkaen hälytyskeskuksesta unohtamatta väestön valistamista. Hoidon käyttöönotossa laajemmalti meillä Suomessa kuluu vielä aikaa. Aivoinfarktin hoito muuttuu samalla lailla kuin kyseinen hoito muutti aikanaan sydäninfarktin hoidon. Tehokas hoito-organisaatio parantaa samalla kaikkien aivohalvauspotilaiden ennustetta, myös niiden, joille tämä hoitomuoto ei sovellu. Hoito aivohalvausyksikössä sopii kaikille aivohalvauspotilaille, ja se jos mikä on näyttöön perustuvaa lääketiedettä, joka vähentää kuolleisuutta, parantaa toipumisedellytyksiä ja mahdollistaa useammalle paluun omaan kotiin. Tämä hoito sopii ja tehoaa siis kaikenikäisille ja -kuntoisille aivohalvauspotilaille!

On oletettavaa, että aivohalvauspotilaiden määrä kasvaa lähivuosina demografisista syistä. Millaisesta ongelmasta on kyse ja olemmeko me Suomessa varautuneet siihen lääkäreinä ja yhteiskuntana?

- Kuten tiedämme, väestö vanhenee nopeaa tahtia. Ellei aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä saavuteta todella suuria läpimurtoja, on meillä seuraavan kolmenkymmenen vuoden kuluessa vuosittain kaksinkertainen määrä akuutteja aivohalvauspotilaita ja sen jälkiseurauksista kärsiviä. Kyseessä on todella iso ongelma, sillä jo nyt aivohalvauspotilaiden hoitoon kuluu akuuttisairaaloissa enemmän hoitovuorokausia kuin minkään muun sairauden hoitoon. Tämän lisäksi hoitovuorokausia kuluu vielä enemmän pitkäaikaishoitolaitoksissa.

Mikä on näkemyksesi siitä, miten aivohalvauksen muuttuva diagnostiikka ja hoito vaikuttaa lähivuosina terveyskeskusten toimintaan?

- Aivohalvausyksiköissä tapahtuvan akuuttihoidon ohella avainsana on ehkäisy. Harvassa sairaudessa on niin tehokkaat ennaltaehkäisymahdollisuudet kuin aivoverenkiertohäiriöissä, kun vain mahdollisuudet hyödynnetään. Suomessa on vahvat perinteet ennaltaehkäisyssä ja siinä terveyskeskuksilla on keskeinen asema. Keskeisiä tekijöitä ehkäisyssä ovat entistä tehokkaammat verenpainelääkkeet, tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja muutenkin terveet elintavat. Tuoreen tiedon mukaan rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden korjaamiseen käytettyjen statiinien avulla näyttää myös olevan mahdollista vähentää aivoverenkiertohäiriöitä.

Käynnistyykö uudenlainen priorisointikeskustelu?

- Tuskin yksinomaan aivoverenkiertohäiriöiden kohdalla priorisointikeskustelu käynnistyy, sillä tässä sairaudessa jos missä on selvä tieteellinen näyttö niin ennaltaehkäisystä kuin akuuttihoidon ja kuntoutuksen tehosta. Sen sijaan on varsin toivottavaa, että koko terveydenhuollon rahoitusta ja priorisointia koskeva keskustelu käynnistyisi ja myös johtaisi tuloksiin.

Miten Helsingin yliopiston neurologian klinikka on tullut mukaan eurooppalaisiin monikeskustutkimuksiin ja millaiset ovat tähänastiset keskeiset saavutuksenne?

- Klinikalla on hyvin pitkät perinteet monikansallisiin eurooppalaisiin tutkimuksiin osallistumisesta ja se on menestynyt näissä erinomaisesti. Esimerkkinä voidaan mainita se, että Euroopan ensimmäisessä aivovaltimotukoksen liuotushoitotutkimuksessa klinikka oli laajan tutkimuksen paras keskus. Kansainvälisesti klinikan nimi näkyy myös siinä, että American Heart Association on uskonut klinikan harteille alan johtavan lehden, Stroken, Euroopan toimituksen.