Aivohalvauspotilaiden liuotushoito vaatii koko hoitomallin muuttamista
EU:n viranomaisten päätös hyväksyä liuotushoito muuttaa aivoinfarktipotilaiden hoitokäytännön Euroopassa täysin, toteaa 6. EUSI Stroke Summer Schoolissa Helsingissä aivoinfarktista luennoinut professori Werner Hacke. Hacke on saksalaisen Heidelbergin yliopiston neurologian professori ja neurologian klinikan ylilääkäri ja kuuluisa akuutin aivoinfarktin liuotushoitotutkimuksistaan.
Kuinka iskeemisen aivohalvauksen trombolyysi eli liuotushoito muuttaa aivohalvauksen hoitoa?
Werner Hacke: Trombolyysi ei ole hoitovaihtoehto jokaiselle aivohalvauspotilaalle. Luultavasti se ei ole hoitovaihtoehto edes valtaosalle aivohalvauspotilaista, vaan ehkä 10-12 %:lle tai korkeintaan 15 %:lle. Tämä tuntuu hyvin pieneltä määrältä, mutta toisaalta EU:n viranomaisten päätös hyväksyä liuotushoito muuttaa täysin aivoinfarktipotilaiden hoitokäytännön Euroopassa. Kolmen tunnin sisällä tapahtuva liuotushoito merkitsee aivohalvauspotilaiden kiidättämistä sairaalaan niin pian kuin mahdollista. Itse asiassa näyttää siltä, että jopa 180 minuuttia on liian pitkä aika ja hoito 90 minuutissa saattaa antaa parhaan tuloksen. Kun emme heti tiedä, sopiiko liuotushoito potilaalle, kaikki potilaat on tuotava hyvin varhain keskuksiin, joissa se on käytössä. On hyvin todennäköistä, vaikkakaan siitä ei ole tutkittua tietoa, että aivohalvauspotilaan aikainen yleishoito on ehkä täsmälleen yhtä hyödyllistä kuin aikainen liuotus.
Pystytäänkö Euroopan eri osissa mielestäsi selviämään aivohalvauksen uusista hoitovaatimuksista?
Se on varmasti vaikeaa monissa maissa. Meidän on muutettava ajattelutapaamme siitä, mikä on kiireellinen tapaus. Kaksikymmentä vuotta sitten näin tapahtui aivovammojen suhteen, kymmenen vuotta sitten sydäninfarktien suhteen, joten ei ole mitään hyvää syytä epäillä, ettemme voisi tehdä niin myös aivohalvausten suhteen. Olen kuitenkin hyvin tietoinen rahallisista rajoituksista, joita joudumme kohtaamaan. Toisin sanoen tämä ei varmaan ole paras aika uusille kehittyville hoitomuodoille, jotka vaativat muutoksia terveydenhuoltojärjestelmässä.
Miten hoitokäytäntöjä saadaan muutettua?
Harjoitus ja koulutus ovat menestyksen kulmakiviä. Aluksi on informoitava yleisö eli maallikot sekä koulutettava hälytyskeskukset ja ambulanssihenkilöstö. Tämä on olennainen seikka potilaan varhaiselle toimittamiselle sairaalaan. Toinen seikka, jota on parannettava paljon ja joka on suurimmalta osalta meidän vastuullamme, on sairaalan sisäisten pullonkaulojen poistaminen ja toiminnan virtaviivaistaminen. Tässä suhteessa huippukeskuksissakin on parantamisen varaa.
Pystytäänkö aivohalvausten ennaltaehkäisyä tehostamaan?
Meidän on pystyttävä siihen. Tärkeintä on estää aivohalvauksen tapahtuminen, mutta jos näin käy, on varmistettava, että potilas säilyy hengissä ilman suurempaa toimintakyvyn menettämistä.
Nykyisin päättäjät aina kysyvät, onko kyseessä tutkimukseen perustuva tieto eli perustuuko tämä luotettavaan näyttöön. Miten on?
Liuotushoito perustuu luotettavimpaan tutkittuun tietoon, mitä meillä on akuutin aivohalvauksen hoidosta. Aivohalvausyksiköiden hyödystä on myös olemassa vastaava näyttö. Mielestäni liuotushoidon hyödystä on tieteellisesti vankinta näyttöä, joten sen tehosta ei ole epäilyksen sijaa. Tämä pätee 3 tunnin sisällä tapahtuvaan liuotushoitoon tai itse asiassa hieman ylikin sen. Lisäksi seuraavien parin vuoden sisällä luvassa on vielä uutta tietoa akuuttihoidon mahdollisuuksista niin, että tämä koskee ehkä vielä laajempaa potilasmäärää.
