Lehti 5: Ajan­kohtai­sta 5/2003 vsk 58 s. 491

Aivoinfarktin liuotushoito saatava kaikkien tarvitsevien ulottuville

Markku Kaste

Aivoinfarktin liuotushoidon mahdollisuuksia ja haasteita käsiteltiin tiistaina Saksan Ingelheimissa lähellä Frankfurtia järjestetyssä suuressa tiedotustilaisuudessa A Strike Against Stroke. A New Development in Acute Stroke Management.

EU:n lääkintäviranomaiset hyväksyivät liuotushoidon aivoinfarktin käyväksi hoidoksi viime kesäkuussa, mutta käyttölupaan liittyy kaksi ehtoa. Jokainen liuotettu potilas on merkittävä SITS-MOST-keskusrekisteriin. Rekisteri on perustettu Karoliiniseen Instituuttiin Tukholmaan. Toinen ehto on, että lääkkeen valmistajan, Boehringer Ingelheimin täytyy tehdä uusi lisätutkimus, ECASS III. Tutkimuksessa hoidon aikaikkunaa koetetaan pidentää kolmesta neljään tuntiin, jotta useampi potilas pääsisi hoidon piiriin.

Liuotushoito on ollut jo pitkään hoidon kulmakivi sydäninfarktissa, mutta aivoinfarktin hoidossa kyseessä on suuri muutos, sillä tähän saakka aivohalvaus on ollut alteplaasin (Actilyse) käytön vasta-aihe. Suomessa tilanne muuttui jo ennen tiistain mediatapahtumaa. Lääkelaitos hyväksyi alteplaasin käytölle 28.11.2002 uuden indikaation, iskeemisen aivohalvauksen. Lupaan liittyy meillä ehto, että hoidon saa aloittaa ainoastaan neurologiseen hoitoon erikoistunut lääkäri.

Yhdysvalloissa FDA hyväksyi hoidon käyttöön jo 1996.

Väestön ikääntymisen takia aivoinfarktin uuteen hoitoon kohdistuu suuria odotuksia. Jo nyt aivohalvauksen hoitoon käytetään Suomessa enemmän akuuttihoitovuorokausia kuin minkään muun sairauden hoitoon.

Kuinka saada potilaat yhdenvertaiseen asemaan?

Liuotushoidon tuominen kaikkien sitä tarvitsevien potilaiden ulottuville on kuitenkin edelleen ongelma. Sydäninfarktin liuotushoidon saatavuus vaihtelee Suomessa, vaikka hoito on ollut käytössä jo pitkään. Vielä voimakkaammin tämä epätasa-arvo koskettaa aivoinfarktipotilaita. Liuotushoito on ollut helsinkiläisten saatavilla jo useamman vuoden ajan osana aivoinfarktin rutiinihoitoa. Hiljattain hoidon piiriin ovat päässeet myös turkulaiset, mutta muualla Suomessa asuvat vain satunnaisesti, valtaosa väestöstä ei lainkaan.

Meilahden sairaalalla on esittää maailman parhaat aivoinfarktipotilaan liuotustulokset ja luultavaa on, että koulutuksen kautta tilanne paranee myös muualla Suomessa, joskin aikaa siihen kuluu. Yhdenvertaista hoitoon pääsyä saattaa parantaa Meilahden sairaalassa yhdessä Massachusetts General Hospitalin ja Massachusetts Institute of Technologyn kanssa kehitettävä, uusinta telemedisiinistä tekniikkaa hyödyntävä etäkonsultaatiopalvelu Suomen muiden sairaanhoitopiirien päivystäville neurologiayksiköille.

Tämänkin jälkeen on mietittävä, kuinka saada potilaat tulemaan kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta hoitoa antavaan päivystyspoliklinikkaan. Tämä vaatii yhteistyötä median kanssa, jotta tieto aivoinfarktin liuotushoidon mahdollisuudesta saataisiin väestön tietoon. Tähän pyrki Saksassa järjestetty mediatilaisuus.

Koko hoitoketjun toimittava saumattomasti

Lue myös

Liuotushoito soveltuu vain osalle aivoinfarktipotilaista aivan kuten se soveltuu vain osalle sydäninfarktipotilaista. Tiedotustilaisuudessa tuli selvästi esille se, että jo nyt on olemassa kaikille aivohalvauspotilaille soveltuva hoito, hoito aivohalvausyksikössä (stroke unit). Hoito aivohalvausyksikössä vähentää kuolleisuutta ja laitoshoidon tarvetta 25 %. Ehkä parasta tässä hoidossa on, että se tehoaa yhtä hyvin iäkkäillä ja vaikean aivohalvauksen kokeneilla potilailla kuin nuoremmilla ja lievemmin sairastuneilla.

Tämänkin hoidon suhteen suomalaiset ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippuen, sillä aivohalvausyksiköitä ei ole vielä kaikissa keskussairaaloissakaan.

Liuotushoidosta saadaan maksimaalinen hyöty vain, jos hoitoketju toimii hyvin hälytyskeskuksesta alkaen. Aivoinfarktin hoito vastaa tässäkin sydäninfarktin hoitoa.

Aivoverenkiertohäiriöt aiheuttavat maailmanlaajuisesti suuremman laatupainotteisten elinvuosien (QALY) menetyksen kuin mikään muu sairaus. Lisäksi niiden hoito on kallista. Aivoverenkiertohäiriöiden hoitoa kalliimmaksi yhteiskunnallemme tulee vain mielisairauksien ja dementian hoito.

Haasteita siis riittää, mutta valonkajastustakin näkyy. Olemme uuden ajan kynnyksellä, mutta uuden hoitokäytännön omaksumisessa kaivataan myös asennemuutosta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030