1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alueelliset hoitoketjut varmistavat aivoinfarktin oikean hoidon
Ajan­kohtai­sta

Alueelliset hoitoketjut varmistavat aivoinfarktin oikean hoidon

Aivoinfarktissa tarvitaan nopeasti ambulanssikuljetus lähimpään erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa aivot voidaan kuvantaa.

Alueelliset hoitoketjut varmistavat aivoinfarktin oikean hoidon Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Oireisen aivoinfarktin ilmaantuvuus on noin 200 / 100 000 asukasta. Aivoinfarktiin sairastuu siten Suomessa vuosittain noin 13 000 potilasta.

Heistä noin neljäsosa voisi hyötyä liuotushoidosta ja joka kymmenes lisäksi mekaanisesta tukoksenpoistosta, arvioi neurologian ylilääkäri Jukka Saarinen Neurologipäivien tiedotteessa.

Oireettomia aivoinfarkteja todetaan lisäksi yli 10 prosentilla yli 70-vuotiaasta väestöstä.

Aivoinfarktin iskiessä on tärkeää järjestää pikaisesti ambulanssikuljetus lähimpään erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa aivojen kuvantaminen on mahdollista.

– Kuvantamisella voidaan tarkasti valita, minkälaisesta hoidosta potilas hyötyy. Täsmällinen potilasvalinta on ratkaisevaa potilaan selviämisessä, Saarinen toteaa.

Hoitomahdollisuuksia ovat laskimonsisäinen liuotushoito ja valtimonsisäinen mekaaninen tukoksenpoisto. Trombektomioita tehdään vain yliopistollisissa sairaaloissa.

– Aivojen etuverenkierron infarkteissa laskimonsisäinen liuotushoito voi kuvantamisella tarkkaan valikoiduilla potilailla parantaa toipumisennustetta yhdeksän tunnin kuluessa oireiden alkamisesta tai oireisina heränneillä, Saarinen sanoo.

Valtimonsisäinen mekaaninen tukoksenpoisto erikoiskatetrilla voi parantaa toipumisennustetta kuvantamisella tarkkaan valikoiduilla potilailla vielä 24 tunnin kuluessa oireiden alusta tai oireisina heränneillä. Osa potilaista hyötyy molemmista toimenpiteistä.

Pisteyttäminen auttaa ensihoitoa

Ensihoidon henkilöstön mahdollisuuksia tunnistaa, minkälaista hoitoa potilas tarvitsee, voidaan Saarisen mukaan parantaa pisteyttämällä potilaan löydökset.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on käytössä FPSS (Finnish prehospital stroke scale).

Lue myös

– Sen avulla mekaanisesta tukoksenpoistosta mahdollisesti hyötyvä potilas pyritään kuljettamaan suoraan yliopistolliseen sairaalaan silloin, kun ensivaiheen kuvantamistutkimukset ja mahdollinen laskimonsisäinen liuotushoito eivät olennaisesti viivästy.

Jos potilaan arvioidaan liuotushoidon lisäksi hyötyvän myös mekaanisesta tukoksenpoistosta, hänet pyritään siirtämään mahdollisimman nopeasti keskussairaalasta yliopistolliseen sairaalaan. Siirron nopeuttamiseksi voidaan myös käyttää lääkärihelikopteria.

Vaasan keskussairaalassa työskentelevä Saarinen on väitellyt aivoinfarktin diagnostiikasta ja kuvantamisesta.

Kirjoittajat
Suvi Sariola

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ammatillinen itsetunto vahvistui

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi syyskuussa nuorten lääkäreiden ­mentorointipilotti, jonka tavoitteena on kasvattaa ­lääkärien hyvinvointia työssä ja muussa elämässä.

Ajassa
Säätiön avustuksella kolme uutta lääketieteen professuuria

Professoreiksi vuosiksi 2021–25 on nimitetty Outi Mäkitie, Paulina Salminen ja Sara Wickström.

Liitossa
Rekisteritutkijan hautajaiset?

Nyt on tapahtunut jotain, mikä ei ole edistänyt suomalaisen tutkimuksen mahdollisuuksia maailmalla.

Tieteessä
Suu ja hampaat jäävät lääkärikoulutuksessa sivuun

Suun terveys on tärkeä myös kroonisten sairauksien hallinnassa.

Tieteessä
Levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi puolella potilaista

Osa potilaista sai uuden diagnoosin, osalla oireet olivat peräisin aiemmin diagnosoidusta muusta sairaudesta, osoitti tutkimus.

Ajassa
Unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä

Väitöstutkijan mukaan odottavien äitien unettomuusoireita kannattaisi seuloa, jotta masennuksen riskissä olevat tunnistettaisiin nykyistä aiemmin.