Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmä etsii vaihtoehtoja humalahakuiselle juomiselle Kansalaisilta kaivataan näkemyksiä nettipalstalle
Miten suomalaiset oppisivat hallitsemaan alkoholinkäyttöään? Onko humalahakuiselle juomiselle vaihtoehtoja? Kuka asettaa rajat: valtio, koti vai ihminen itse?
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti huhtikuussa Alkoholipolitiikka 2000 -työryhmän pohtimaan tulevaa alkoholipolitiikkaamme ja löytämään siihen uusia näkökulmia.
Julkisuudessa jo tähän mennessä paljon kiistelyä aiheuttaneen työryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä Petri Viglione ja sihteerinä Ari Saarto A-klinikkasäätiöstä.
Työryhmä tulee syksyn 2000 aikana pohtimaan alkoholipolitiikkaamme liittyviä kysymyksiä yhdessä alkoholipolitiikan keskeisten asiantuntijoiden kanssa. Ovi on auki myös laajemmalle kansalaiskeskustelulle: jokainen voi saattaa ajatuksiaan, mielipiteitään ja ehdotuksiaan työryhmän työn tueksi osoitteessa: Alkoholipolitiikka2000@yahoo.com.
Työryhmän tehtävä tukee valtioneuvoston asettaman parlamentaarisen päihdeasiain neuvottelukunnan laatimaa kansallista alkoholiohjelmaa (Onks tietoo?) edistäessään irrottautumista vanhakantaisesta kieltolakihengestä ja tukiessaan alkoholipoliittisen vastuun siirtymistä enemmän yksilö- ja kansalaistasolle. Kyseessä on merkittävä kulttuurinen muutostyö, jossa tulee olla tilaa monille uusille ja erilaisillekin näkemyksille - itsetarkoitukselliset vastakkainasettelut ja vanhakantaisiin taisteluhautoihin linnoittautumiset eivät ole perusteltuja.
Suomalainen yhteiskunta ja sen kulttuuri sirpaloituu, joten alkoholipolitiikassakin tarvitaan aiempaa eriytyneempiä näkökulmia, toimintatapoja, mittareita ja välitason luokitteluja. Toisin sanoen yhden suuren alkoholipoliittisen kertomuksen sijasta nyt on tarpeen esittää ns. pieniä kertomuksia. Alkoholipolitiikan perustana on ns. kokonaiskulutusmalli, jossa alkoholin kulutuksen ja haittojen välillä on todettu olevan suora yhteys - mitä enemmän juodaan, sitä enemmän on haittoja. Tätä perusmallia olisi ryhmän mielestä nykyisessä moninaistuvassa yhteiskunnassa hyvä tarkentaa tarkastelemalla lähemmin erilaisia alkoholinkäyttötilanteita sekä käyttäjäryhmiä. Yksi lähestymistapa ei sovi kaikkeen.
