Anna Lindhin potilaskertomusta luettiin luvatta
Ruotsin murhatun ulkoministerin Anna Lindhin sähköistä potilaskertomusta on luettu ilman valtuuksia. Tukholman Karoliinisen sairaalan ylilääkäri Bo Ringertz ilmoittaa sairaalan verkkosivuilla, että yhden työntekijöistä voidaan katsoa syyllistyneen vakavaan virkavirheeseen. Sairaala on ilmoittanut asiasta poliisille
Alun perin epäiltiin kahta työntekijää. Toinen kuitenkin vapautettiin epäilyistä, kun selvitys paljasti, että kirjautuminen oli kestänyt vain muutaman sekunnin ja työntekijä pystyi selittämään luvattoman käyntinsä. Toinen työntekijä oli sen sijaan viipynyt tiedostoissa niin kauan, että hänen voidaan olettaa lukeneen koko potilaskertomuksen. Tapaus paljastui, kun Lindhin hoitoon liittyvien tiedostojen käyttöä seurattiin tietoturvan varmistamiseksi.
Sähköisen järjestelmän tietosuoja parempi
Suomessa mm. HUS valmistelee siirtymistä sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään. Ylilääkäri Martti Kekomäen mielestä sähköinen järjestelmä takaa potilaalle selvästi paremman tietosuojan kuin paperinen potilaskertomus, joka on aina ollut altis väärinkäytöksille. Karoliinisen sairaalan tapaus osoittaa, että myös sähköistä potilaskertomusta voidaan käyttää väärin. Siitä jää kuitenkin varmemmin kiinni kuin paperisen kertomuksen lukemisesta.
HUS:ssa kehitteillä oleva järjestelmä perustuu vahvalle käyttäjätunnistukselle. Kunkin potilaan kertomukseen pääsee vain hänen hoitoonsa osallistuva henkilö. Hoitosuhde määritellään esimerkiksi siten, että potilas on kirjoilla osastolla, jolla sairauskertomusta käyttävä työntekijä on työssä, tai että potilaalla on aika varattuna kyseiseen yksikköön.
Työntekijä, jolla ei ole hoitosuhdetta potilaaseen voi myös kirjautua potilaskertomukseen, mutta silloin järjestelmä kysyy syytä käyttöön. Pätevä syy on esimerkiksi konsultaatio, jolloin toisen klinikan lääkäri voi katsoa potilaskertomusta. Asiattomista käynneistä jää järjestelmään jälki, jonka perusteella mahdollinen luvaton käyttö voidaan todeta, niin kuin Karoliinisen sairaalan tapauksessa.
Martti Kekomäen mukaan potilaskertomus on nähtävä potilaan omaisuutena, johon kajoaminen on rikos siinä missä muuhunkin omaisuuteen kajoaminen. Yksi sähköisen järjestelmän eduista on se, että siihen kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös muihin tarkoituksiin, kuten laadunvalvontaan ja tilastointiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki potilaan henkilöllisyyteen viittaava tieto voidaan poistaa kertomuksesta. Sähköinen potilaskertomus ei hänen mukaansa ole kopio paperiversiosta, vaan uudelle ajattelulle pohjautuva järjestelmä, jonka kehittäminen on juuri nyt ajankohtaista.
