Anoreksia kaipaa lääketiedettä laajempaa tulkintaa Syöminen oli joku kauhee rituaali
Anoreksian tutkimus ja hoito ovat lääketieteellisesti painottuneita. Sairautta voi kuitenkin tutkia myös muilta kuin fysiologiselta ja käyttäytymistieteelliseltä kannalta.
Turun yliopistolle uskontotieteen väitöskirjaa tekevä FM Anne Puuronen on perehtynyt 20 anorektisen naisen maailmankuvaan kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Hän hämmentyi, miten runsaasti anorektikot viljelevät omissa kertomuksissaan uskonnollista termistöä.
- Kun naiset saivat omin sanoin kuvata elämäänsä, he toistivat usein ilmauksia armollinen, synti, saastainen, likainen, epäpuhdas, puhdas, kärsimys, pidättäytyminen, salliminen, itsekidutus. Nämä ilmaukset eivät viittaa anoreksian lääketieteelliseen diagnosointiin, vaan aivan erilaiseen kontekstiin, sanoo tutkija Anne Puuronen.
- Kun ihminen kuvaa elämäänsä: Tunsin syyllisyyttä, että olin syönyt oman järjestykseni yli, ei se kerro oireesta, vaan viittaa ihmisen merkitystodellisuuteen, Puuronen toteaa.
Anoreksiaa sairastaneen tai sairastavan 20 naisen omat kirjoitukset sekä tutkijan heistä tekemät haastattelut luovat kuvaa naisista, joilla on äärimmäinen täydellisen suorittamisen pakko. Täydellisyyden tavoittelu ei liity vain syömiseen tai omaan vartaloon, vaan anorektinen kieltäytyminen tulee esille ihmisen kaikilla elämänalueilla.
Millainen on anorektikon Jumala?
- Kieltäymyksessä eläminen on yksi anoreksiaa keskeisimmin jäsentävä piirre, sanoo Puuronen. Siksi uskontotieteellinen näkökulma voikin hänen mielestään tuottaa kokonaishahmotuksen anorektisen merkitysjärjestelmän rakentumisesta.
Puurosen keräämä aineisto antaa tälle tarkastelulle kiinnostavia eväitä.
Anoreksia on eräänlainen 'uskonto', se saa ihmisen ajattelumaailmassa uskonnon roolin. Anorektisen elämäntavan noudattamista voisi verrata jonkin uskonnon oppisääntöjen äärimmäisen kurinalaiseksi seuraamiseksi. Anoreksia on anorektikolle koko elämän sisältö - kuten Jumala uskovaiselle. Anorektikko 'uskoo' anoreksiaan. Mutta mikä mahtaa olla se Jumala, jolle anorektikko itsensä uhraa?
Näin kuvailee omaa sisäistä maailmaansa eräs tutkimuksen naisista. Uskontotieteellinen tarkastelukulma onkin Puurosen mukaan varsin relevantti anoreksian avaamisessa. Hän soveltaa työhönsä tapaa, jolla uskontotiede tutkii uskonnollisen merkitysjärjestelmän syntymistä ja rakentumista sekä myös katoamista tai merkittävyyden vähenemistä.
Tutkimusaineisto mahdollisti anorektisen kieltäytymisen jäsentämismallin luomisen. Puuronen nimesi sen Anorektisen saastumattomuuden tilan -hahmotusmalliksi, jossa keskeistä on oikein eläminen. Anorektikko keskittyy kaikin tavoin pitämään oman ruumiinsa saastumattomana itse asettamiensa kieltäymysten kautta. Oikea maailmanjärjestys tarkoittaa mm. asioiden tekemistä äärimmäisen tarkasti samassa järjestyksessä.
- Naiset kertovat, miten rituaali menee pilalle, jos vaikka puhelin soi väärään aikaan juoksulenkin, suihkun, oikeiden vaatteiden päälle pukemisen ja syömisen tarkoin harkitussa järjestyksessä. Tai jos kaupasta ei saanutkaan juuri oikeanlaista kaalia, joka oli päivän ainoaksi kelpuutettu ateria.
- Kun anoreksiaan sairastuminen, anorektikkona eläminen ja siitä paraneminen saavat oikein elämisen merkityssisällöt, merkitsee se suurta haastetta anoreksian parantamiseen pyrkiville terveydenhuollon ammattilaisille, korostaa Anne Puuronen.
- Kun anorektikolle fyysinen paraneminen merkitsee irtautumista oikein elämisestä, ei olekaan ihme, miten vaikea paranemisprosessi heidän kohdallaan on. Kyse ei ole vain syömisen opettelusta tai oman ruumiinkuvan hyväksymisestä, vaan elämän merkityssisältöjen täydellisestä mullistamisesta, sanoo tutkija Anne Puuronen.
Puuronen esitteli tutkimuksensa alustavia tuloksia syyskuun lopulla Ruokatutkijoiden seminaarissa Turussa.
