Äyräpään palkinto professori Kai Simonsille

Kai Simonsin tutkijanura alkoi suurta huomiota saaneista solukalvotutkimuksista, joita hän teki tutkimusryhmänsä kanssa Helsingin yliopistossa 1960-luvun lopulla. Nämä varhaisimmat tutkimukset käsittelivät Semliki Forest -virusta ja sen kalvoa. Tämä solukalvotutkimus muodostaa samalla perustan Simonsin myöhemmille tutkimuksille. 1980-luvun lopulta lähtien hän on suuntautunut selvittämään lipidien merkitystä proteiinien kuljetustapahtumissa. Keskeiseksi tutkimuskohteeksi ovat nousseet lipidilautat ja niiden toiminta.

– Lipidilauttojen toiminta näkyy esimerkiksi ateroskleroosissa. Solut tarvitsevat kolesterolia, jotta lautat pysyisivät toiminnallisina, mutta niin kuin kaikki tiedämme, jos kolesterolia on liian paljon, se on elimistölle myrkyllistä, Simons kertoo.

– Ehkäpä vielä selvempi esimerkki on Alzheimerin tauti. Taudissa aivoihin muodostuvien plakkien synnyssä APP-proteiini on tärkeä. Tästä proteiinista pilkotaan pieni fragmentti, beeta-amyloidi, joka on avainasemassa Alzheimer-plakkiprosessissa. Beeta-amyloidi muodostuu lipidilautoissa, mutta APP:tä voidaan prosessoida myöskin niin, että ei synny beeta-amyloidia, ja se tapahtuu lauttojen ulkopuolella.

Simons arvioi, että tämän prosessin selvittäminen voi tuottaa keinon, jolla Alzheimerin taudin kulkua voidaan viivästyttää. Hän odottaakin tulevaisuudessa kiinnostavia tuloksia Dresdenin laboratoriossa tehtävistä tutkimuksista, joissa selvitetään beeta-amyloidin muodostumista ja sitä, kuinka siihen voisi vaikuttaa.

– Lipidilauttojen käsite tulee nyt esille lähes kaikkien solujen toiminnoissa, mutta myös muissakin taudeissa, kuten esim. virustaudeissa. Kun influenssavirus kypsyy ja kuroutuu ulos solusta, se käyttää lauttoja, kerää niitä kalvoonsa. Samoin tekee myös HI-virus.

Suomalaiset tutkijat ovat tiiviisti mukana Simonsin tutkimuksessa ja Max Planck-instituutin laboratoriossa työskentelee jatkuvasti vierailevia tutkijoita Suomesta. Itseään Simons pitää nykyään yhtä lailla sekä suomalaisena että eurooppalaisena. Kai Simons korostaa yhteistyön merkitystä. Erityisen tärkeä on hiljattain perustettu organisaatio, European Lifescientist Organisation, ELSO, jonka presidentti hän on. ELSO:n seuraava kokous pidetään Dresdenissä tänä vuonna.

– On hyvin tärkeää, että Eurooppaan on saatu foorumi solu- ja molekyylibiologian tutkijoille ja myös tässä suomalaiset tutkijat, varsinkin nuoret, ovat aktiivisesti mukana. On ollut suuri epäkohta, että aiemmin on aina täytynyt matkustaa Yhdysvaltoihin, jotta saisi yleiskuvan alan tutkimuksesta.

Matti Äyräpään palkinto luovutettiin Kai Simonsille Lääkäripäivien avajaisissa maanantaina. Samassa yhteydessä hän piti palkintoon liittyvän luentonsa ”Lipidilautat: kolesterolin funktio solukalvoissa”.

Heli Mikkola