Bakteerien vastaisku

Antibioottiresistenssi on 2000-luvun terveysuhka. Resistenssigeeneillä kyllästetyn bakteerin edessä lääkärin keinot voivat loppua kesken.

Bakteerien vastaisku Kuva 1 / 1

Vuonna 1984 nuori lääketieteellisen mikrobiologian tutkija kuuli väitöstilaisuudessa vastaväittäjänsä sanat: antibioottiresistenssin tutkiminen ei enää kannata. Vastaväittäjä perusteli lausuntoaan uusien antibioottien tehokkuudella.

Nuori tutkija myönsi vastaväittäjän olevan oikeassa ja ajatteli olevansa kuolevalla alalla.

Sittemmin nuoresta tutkijasta sukeutui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori. Pentti Huovinen on joutunut myöntämään olleensa 1980-luvun alussa väärässä vastaväittäjänsä kanssa.

Ensimmäiset merkit resistenssiongelman lisääntymisestä saatiin 1980-luvun lopulla. Vuonna 1997 Huovinen istui laatimassa konsensuslausumaa, jolla haluttiin saada Suomen resistenssiongelma kuriin. Konsensuskokouksen jälkeen on Huovisen mielestä tapahtunut paljon hyvää.

– Antibioottien käyttö kokonaisuudessaan on järkevöitynyt. MIKSTRA-ohjelman ja FiRe-verkoston ansiosta on saatu paljon lisää tietoa antibiooteista ja bakteereista. Tämä on mahdollistanut entistä tarkemmat hoitosuositukset.

Edistyksestä huolimatta ihminen on jäämässä alakynteen. Bakteerit ovat evoluutiossaan nopeita ja ovelia, ja synnyttävät uudentyyppisiä uhkia jatkuvasti. Euroopan tautivirasto ECDC on määritellyt antibioottiresistenssin yhdeksi 2000-luvun suurimmista terveysuhista.

Luovuus koetuksella

Meilahden tornissa kohdataan säännöllisesti tilanteita, joissa potilaaseen pesiytynyt moniresistentti bakteeri ei taltu lääkkeellä. Lääkärin luovuus on silloin koetuksella.

– Veritautipotilaiden kohdalla esimerkiksi olemme turvautuneet kolistiinilääkitykseen resistenttien pseudomonasten aiheuttamien infektioiden hoidossa. Kolistiini ei ole Suomessa enää rekisterissä, mutta tässä tapauksessa muita antibiootteja ei enää ollut käytettävissä, kertoo infektiolääkäri, dosentti Veli-Jukka Anttila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Anttilan mukaan kolistiinin kaltaisia ”takaisinpäin vetämisiä” joudutaan tekemään yhä useammin, koska uudempien antibioottien teho on heikentynyt. Taistelu bakteerien resistenssiä vastaan on arkipäivää. Odottava katse kääntyy kohti lääketeollisuutta.

– Uusista antibiooteista tarvittaisiin edes pieni reservi, joka säilyisi teho-osastojen ja sairaaloiden käytössä. Vaikka hoito olisikin vähän kalliimpaa, se ei haittaisi, koska reservin käyttö olisi kontrolloitu, Anttila pohtii.

Resistenssiongelman paheneminen on saanut hätäisimmät puhumaan ­anti­bioottien jälkeisestä ajasta. Mitä tapahtuisi, jos antibiootteja ei enää olisi?

– Koko kehittyneeltä lääketieteeltä katoaisi pohja. Elinsiirrot, leukemiahoidot, kantasolusiirrot, tehohoidot, laajojen palovammojen hoidot... Muutama esimerkki toimenpiteistä, joita ei voisi enää tehdä, sillä potilaat kuolisivat infektioihin. Ilman antibiootteja potilaita ei yksinkertaisesti voisi enää hoitaa, tähdentää Anttila.

Haloo, lääketeollisuus!

Samaan aikaan kun käytössä olevien antibioottien teho on kaventunut, uusien kehittely on hiipunut. Pari vuotta sitten julkaistussa selvityksessä vain 1,6 prosenttia suurten lääke­yritysten kehittelyssä olleista lääkkeistä oli antibiootteja. Uusia lääkeaineryhmiä ei ollut tiedossa lainkaan.

Grampositiivisiin bakteereihin tehoavaa arsenaalia on vielä käytettävissä ja lisääkin on tulossa. Sen sijaan gramnegatiivisille bakteereille ei ole lääkeputkessa mitään vastusta kehitteillä, vaikka markkinoita olisi.

– Karbapeneemien jälkeen ei ole tarjolla mitään. Uusista kehitetyistä antibakteerisista lääkeaihioistakin 95 prosenttia tehoaa ainoastaan grampositiivisiin bakteereihin, sanoo professori Martti Vaara HUSLABista.

Gramnegatiivisten bakteerien ylimääräinen suojakalvo on suuri haaste lääkekehittelylle. Aineet, jotka jaksavat hajottaa gramnegatiivisia bakteereja, alkavat Vaaran mukaan olla niin toksisia, että niitä ei voi käyttää. Vaara kertoo uskoneensa viime vuosiin saakka, että lääketeollisuus herää, kunhan paine nousee riittäväksi. Nyt huolestuttaa se, että mitään ei ole kuulunut. Lisäksi talouden taantuma on saanut lääketeollisuuden supistamaan tutkimusta ja tuotekehittelyä.

Myös Pentti Huovinen on pettynyt lääketeollisuuden panostukseen.

– Vuonna 1997 todettiin, että uusien antibioottien kehittäminen kestää toistakymmentä vuotta. Uusia merkittäviä antibiootteja ei ole sen jälkeen saatu. Yrittämisen puutteesta tuskin on kyse, mutta monet muut lääkkeet ovat tuottavampia ja sitä kautta teollisuudelle houkuttelevampia, Huovinen pohtii.

Lisäaikaa on yritetty saada vanhoista lääkkeistä. Esimerkiksi edellä mainittu, haittojen vuoksi kertaalleen hyllytetty kolistiini on otettu uudelleen käyttöön. Avohoidossa taas ESBL-kantojen aiheuttamissa virtsatieinfektioissa on palattu nitrofurantoiiniin.

Lue lisää perjantaina 13. helmikuuta ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Mia Flygar, Marianne Jansson

Kuva: Public Health Image Library

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

Kolumni
Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

Ajassa
Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

Ajassa
Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

Tieteessä
Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

Tieteessä
Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

Liitossa
Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.