Dekaanit puuttuivat muuntokoulutettavien erilliseen pääsykokeeseen
Kaikkien lääkärikoulutukseen pyrkivien on suoritettava sama valintakoe, edellyttävät Helsingin, Kuopion, Oulun ja Tampereen lääketieteellisten tiedekuntien dekaanit. Dekaanit allekirjoittivat asiasta kannanoton sen jälkeen, kun Turun yliopisto hyväksyi aiesopimuksen sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta. Sopimuksen mukaan muuntokoulutukseen otettavat opiskelijat eivät tänä vuonna osallistuisi yhteiseen valtakunnalliseen valintakokeeseen, vaan heidät valittaisiin eri kokeella myöhemmin kuin muut lääketieteen opiskelijat ja he aloittaisivat opiskelunsa myöhemmin syksyllä.
Opetusministeriö ja Turun yliopisto allekirjoittivat aiesopimuksen sairaanhoitajien muuntokoulutuksesta viikko sitten. Aiesopimus allekirjoitettiin sen jälkeen, kun lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto oli hyväksynyt sen äänin 9-6.
ERI PÄÄSYKOE ERI AIKAAN
Opetusministeriö on nimenomaan edellyttänyt, että muuntokoulutus alkaa Turussa jo tänä vuonna. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Jouko Suonpään mukaan muuntokoulutukseen valittavat eivät voi nopean aikataulun takia osallistua kevään normaaliin opiskelijavalintaan, vaan heille järjestetään erillinen valintakoe kesällä.
- Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeissa on ollut kiintiöitä aiemminkin, mutta aivan uutta on, että koulutukseen valitaan suljettu ryhmä eri aikaan eri kokeilla, huomauttaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve.
- Onko erillisen sisäänpääsykokeen vaatimustaso sama kuin muilla? Tiedekuntaan voidaan ottaa parhaat hakijat vain silloin, kun pääsykoe on kaikille samanlainen ja järjestetään yhtä aikaa, hän sanoo.
- Jos muuntokoulutukseen valittaville järjestetään eri pääsykoe eri aikaan kuin muille opiskelemaan pyrkiville, miten heitä voidaan arvioida samalla lähtöviivalla, kysyy Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Hannu Halila.
Pälve ihmettelee kiirettä muuntokoulutuksen aloittamisessa: jos pääsykoetta ja opetusta ei pystytä järjestämään yhtä aikaa kuin muille, miksi muuntokoulutus ylipäätään pitää aloittaa tänä vuonna?
- Minun saamieni tietojen mukaan asia pyrittiin panemaan pöydälle jatkoselvityksiä varten tiedekuntaneuvoston kokouksessa, koska asiassa oli useita epäselviä kohtia. Tätä ei jostain syystä kuitenkaan sallittu, Pälve huomauttaa.
Jouko Suonpää ei halua kommentoida kokouksessa käytyjen keskustelujen yksityiskohtia.
NOPEA AIKATAULU JOHTUU RAHOITUKSESTA
Pääkirjoituksessaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Uutisvilla-lehdessä Jouko Suonpää pitää koulutuksen nopeaa alkamista isona ongelmana. Hänen mukaansa aikataulu perustuu opetusministeriön rahoitussuunnitelmiin.
Turun yliopisto on esittänyt muuntokoulutuksen aloittamista vasta ensi vuonna. Suonpään mukaan opetusministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että ministeriön rahoitussuunnitelmat perustuvat pääosin Euroopan sosiaalirahaston sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen rahoitukseen ja että rahoituskaudet alkavat vuonna 2003.
- Opetusministeriö on ilmoittanut, että koko rahoituksen ehto on, että koulutus aloitetaan tänä vuonna, Suonpää sanoo.
- Tiedän, että koulutuksen suunnittelurahat pyritään hakemaan Euroopan sosiaalirahastosta, mutta sanon suoraan, etten tunne opetusministeriön rahoitussuunnitelmaa, hän toteaa.
Jos koulutus alkaisi vasta ensi vuonna, muuntokoulutukseen tulevat olisivat voineet osallistua normaaleihin pääsykokeisiin. Nyt yliopistossa on kaavailtu, että opetusministeriö tilaisi erillisen pääsykokeen kokeita laativalta valtakunnalliselta valintatoimikunnalta.
- Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta haluaa ehdottomasti pysyä erossa siitä kokeesta, Suonpää huomauttaa.
Hän uskoo ammattilaisten osaavan arvioida, että pääsykokeiden pohja on sama.
Myös Hannu Halilan mukaan aikataulua säätelee EU-rahoitus:
- Imaginäärinen EU-rahoitus on määräaikaista, joten koulutus pitäisi aloittaa mahdollisimman nopeasti, jotta tätä rahoitusta voidaan hyödyntää.
- Koska 11 miljoonaa euroa ei sada taivaalta, vaan on jostain muualta pois, minua ihmetyttää, ettei vieläkään ole voitu sanoa, mistä raha lopultakin tulee. EU:n rahahan ei missään tapauksessa kata kuin osan kokonaiskustannuksista. Valmistelu tuntuu kovin hätäiseltä ja huonolta, kummastelee Heikki Pälve.
Halilan EU-rahoituksesta saamien tietojen mukaan tällaista rahoitusta ei voi saada muuten, kuin että Länsi-Suomen alue luopuu jostain muusta EU:n rakennerahastoprojektistaan.
Aiesopimuksen mukaan muuntokoulutukseen otetaan tänä vuonna vähintään 25 opiskelijaa. Opiskelijamäärän lisäämistä harkitaan vuosina 2004-2006.
KOULUTUSOHJELMASTA VASTAA TIEDEKUNTA
Muuntokoulutusohjelman tarkemmasta suunnittelusta ja sen sisällöstä vastaa Jouko Suonpään mukaan tiedekunta.
Periaatteena on se, että kaikki koulutettavat suorittavat sellaisenaan tiedekuntamme pakollisen curriculumin eli n 200 ov:n kokonaisuuden. Korvattavuuksia haetaan nykyistenkin valinnaisopintosääntöjen puitteissa (20 ov ammattikorkeakoulun tutkinnosta ja 0-20 ov aikaisemman työkokemuksen ja osoitetun osaamisen perusteella). Kaikki lopputentit suoritetaan samanlaisina ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Vaatimustaso on sama, Suonpää kirjoittaa Uutisvilla-lehdessä.
Hänen mukaansa Turussa tehtiin jo vuonna 1995 opintouudistus, jolla pyrittiin lisäämään valinnaisuutta.
- Meidän opinto-oppaassamme lukee tällä hetkellä, että muista tiedekunnista ja ammattikorkeakoulututkinnosta voidaan hyväksyä 20 opintoviikkoa valinnaisiksi opinnoiksi, Suonpää sanoo.
Ongelmallisempana hän pitää toista valinnaista osaa, jossa voitaisiin varadekaanin päätöksellä hyväksyä 0-20 opintoviikkoa aikaisemman työkokemuksen perusteella.
- Olemme lähteneet siitä, että jos tällä perusteella jotain hyväksytään, osaaminen on evaluoitava. Sitä ei hyväksytä automaattisesti, vaan se on tentittävä ja osaaminen on osoitettava. Tätä varten meillä on suunnitteilla tutor-järjestelmä.
Tiedekunnan tämän vuoden opinto-oppaan mukaan lääkärin tehtävissä hankittua työkokemusta voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään neljän opintoviikon osalta. Tutkijakoulun opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä enintään kymmenen opintoviikkoa. Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi enintään 15 opintoviikkoa.
Muuntokoulutuksen tutkinto-ohjelmaa ei ole Suonpään mukaan vielä tehty. Huhtikuun alusta alkaen yliopistolle palkataan suunnittelija, joka myös rekrytoi opettajat muuntokoulutukseen.
Suonpää kertoo saaneensa runsaasti yhteydenottoja lääkäreiltä, jotka ovat kiinnostuneet opettamaan muuntokoulutukseen tulijoita. Yhteydenottoja on tullut niin tiedekunnan nykyisiltä opettajilta, terveyskeskuslääkäreiltä kuin Yhdysvalloista palaavilta post doceiltakin.
EU-KELPOISUUTTA EI TARKISTELLA
Lääkäriliiton koulutuspäällikköä Hannu Halilaa korvattavuuksia koskeva tulkinta hämmästyttää:
- En voi ymmärtää, miten aikaisempi, ei-yliopistollisen koulutuksen jälkeen hankittu työkokemus voitaisiin jälkeenpäin tulkita yliopiston valvonnassa tapahtuneeksi. Opetusministeriö tosin mielellään rinnastaa ammattikorkeakoulut ja yliopistot, mutta direktiivissä käytetään nimenomaan sanaa university, joka ei tarkoita ammattikorkeakoulua, hän huomauttaa.
Suonpään mukaan muuntokoulutuksen EU-kelpoisuutta ei ryhdytä sen kummemmin tarkistelemaan.
- Aiesopimus on tehty niin, että Turun yliopistolla on vapaat kädet hoitaa koulutus sille tasolle, että se varmasti vastaa EU-direktiiviä.
- Lääkärikoulutuksen Suomessa ei tarvita EU:n lupaa, mutta jos jälkikäteen havaitaan, ettei koulutus täytä direktiivin vaatimuksia, niin näin koulutetut lääkärit eivät saa lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta EU:n alueella, mukaan lukien Suomi. Siksi näiden kysymysten selvittäminen ennen muuntokoulutuksen aloittamista on ensiarvoisen tärkeää myös koulutettavien oikeusturvan kannalta. Kiistanalaista on myös sisäänpääsyn tasa-arvoisuus, sanoo Heikki Pälve.
