Diabetesohjelma kehottaa tuijottamaan omaan napaansa
Kaksi prosenttia suomalaisista tietää, että vatsakkuus lisää keski-iässä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Puolet aikuisista ei usko, että taudin ehkäisy olisi millään keinolla mahdollista.
Kaksi kolmesta osaa sanoa, että diabetesta on kahta tyyppiä. Yhtä moni myös tietää niiden eroavan toisistaan sairastumisiän suhteen. Yli puolet suomalaisista tietää taudin parantumattomaksi, mutta vain 61 prosenttia pitää sitä vakavana sairautena.
Näin kertoo Suomen Diabetesliiton Taloustutkimuksella teettämä ja maanantaina julkistettu kysely.
- No, ehkäisykampanjan väellä ainakin riittää työsarkaa! sanoo sisätautilääkäri Timo Saaristo, jonka johtamana on käynnistynyt 2D-hanke. Salaperäinen nimiyhdistelmä pitää sisällään neljässä sairaanhoitopiirissä toteutettavan tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman viisivuotisen toimeenpanohankkeen. Tämä pilottihanke sisältyy osana aina vuoteen 2010 kestävään valtakunnalliseen ehkäisyohjelmaan. Pilottialueiden ehkäisykampanja toimii sekä veturina että mitä todennäköisemmin hyvänä tai huonona esimerkkinä muussa maassa toteutettavalle hankkeelle.
2D-hankkeet toteutetaan Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä. Saariston mukaan kaikki ovat saaneet vapaat kädet luoda omat valistuskeinonsa kunkin maakunnan väelle sopiviksi.
Kerrankin rahaa ennaltaehkäisyyn
- Ei ole aivan tavanomaista, että sairaanhoitopiirit lähtevät näin voimakkaasti mukaan ehkäisevään kansanterveystyöhön, sanoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. Kyse on suoranaisesta rahallisesta panostuksesta, sillä 2D-hankkeen rahoituksesta vastaavat sairaanhoitopiirit, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Raha-automaattiyhdistys.
- Meillä tämä tarkoittaa puolen miljoonan euron panostusta, jolla summalla olisi tietysti saanut vaikkapa monelle vanhukselle uuden tekonivellonkan tai vielä useammalle tehdyksi kaihileikkauksen. Nämä toimenpiteethän ovat niitä sankarillisia tekoja, jotka mielletään helposti nimenomaan sairaalan heroistiseen kulttuuriin kuuluviksi, Pihlajamäki pohtii.
- Kansanterveyskampanjassa sankaruus on toisenlaista kuin suoritteisiin keskittyvässä erikoissairaanhoidossa. Sankareita ovat vaikkapa kaikki ne ihmiset, jotka päättävät muuttaa elämäntapojaan terveellisemmiksi tai ne vapaaehtoiset aikuiset, jotka vetävät nuorten liikuntaharrastuksia, Pihlajamäki vertaa.
Ehkäisytyön tulosten hitaus pitää oivaltaa. Pihlajamäki sanoo olevansa iloinen, että tässä kohtaa sairaanhoitopiirissä osattiin katsoa pitkäjänteisemmin terveydenhuollon kustannuksia. Jo nyt tyypin 2 diabeteksen aiheuttamat kulut ovat kymmenen prosenttia kaikista terveydenhuollon kuluista. Sairastuneita on noin 160 000, mutta määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, jollei ehkäisytyössä onnistuta.
Keski-Suomessa hikoillaan hoikaksi
- Meillä Keski-Suomessa luotetaan kulttuuriin ja viihteeseen, perinteiseen messumeininkiin! sanoo maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, joka on Keski-Suomen hankkeen vetomiehiä.
Syöden solakaksi, hikoillen hoikaksi on keskisuomalaisten tunnuslause.
Keski-Suomessa väkeä vetää parhaillaan 2D-hankkeen yhdessä paikallisten terveyskeskusten kanssa toteuttama terveysmessukiertue. Kiertueen runkona toimii Teatteri Eurooppa Neljä erityisellä ohjelmalla.
- Paikallinen terveyskeskus toimii messujen käytännön järjestelijänä. Mukana on aina alueen omaa ohjelmaa. Messuilla kuullaan esitykset keskeisimmistä elintapa-alueista, ja jokainen voi täyttää oman riskipistetestinsä. Tarjolla on kaikenlaista messuhumua, mittauksia, arvontaa, esittelyjä, jopa edullinen lounas! mainostaa Tapani Kiminkinen omaan vauhdikkaaseen tyyliinsä.
Jo järjestetyt tapahtumat ovat keränneet pikkukunnissakin satoja kävijöitä, joten keskisuomalaiset valistajat ovat mitä ilmeisemmin osanneet vetää oikeasta narusta.
