DIPP-tutkimus saa 15 miljoonaa markkaa

JDF tukee jo nyt suomalaista diabetestutkimusta. Säätiö on sitoutunut rahoittamaan DIPP-tutkimusta viiden seuraavan vuoden ajan noin kolmella miljoonalla markalla vuosittain. Tuki kattaa noin 30 prosenttia projektin kuluista.

Millaisia kokemuksia projektiryhmällä on amerikkalaissäätiöstä, DIPP-tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston professori Olli Simell?

- Taloudellinen tuki on luonnollisesti huomattava, mutta JDF:n rooli on muutoinkin haasteellinen ja merkittävä. He ovat todella kiinnostuneita siitä, mitä me teemme. Työmme tuloksia voidaan nyt helpommin levittää maailmanlaajuisesti sekä muille tutkijaryhmille että diabetesperheille. DIPP-projekti on tällä hetkellä jakautunut Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Tutkimusryhmiin kuuluu nelisenkymmentä tutkijaa ja saman verran muuta henkilökuntaa.

- Koska meidän rahoituksemme on nyt riittävän vankalla pohjalla, emme aio olla tässä suunnatussa apurahahaussa mukana.

Mitä DIPP-projekti on tähän mennessä saanut aikaan?

- Yliopistosairaaloissa on seulottu noin 40500 vastasyntynyttä, joista 5400:lla on todettu tyypin 1 diabeteksen riskigeeni. 184 lapselle on muodostunut vereen autovasta-aineita, jotka viittaavaat diabeteksen puhkeamiseen liittyvään tapahtumaketjun käynnistymiseen. Meillä on parhaillaan mukana noin 70 lasta hoitotutkimuksessa, jossa lapsi saa insuliininenäsuihketta tai lumelääkettä. Heillä on sekä geenialttius että autovasta-aineita. Koodi avataan vuodenvaihteessa 2001-2002, jolloin saadaan varmasti jo jotain selville. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa estohoitotutkimusta niin kauan kunnes kaikki ovat saaneet nenäsuihketta vähintään viisi vuotta.

Voidaanko vielä tehdä joitain päätelmiä - onko läpimurtoja odotettavissa?

- Nyt jo on voitu havaita merkittävä yhteys geneettisen riskin ja sairastumisen välillä: 77 prosenttia sairastuneista omaa riskigeenin. Tutkijat ovat myös päässeet sen tapahtumaketjun jäljille, joka edeltää haiman insuliinintuotannon loppumista.

Kukaan ei kuitenkaan vielä uskalla puhua tieteellisen läpimurron ajankohdasta.

JDF:n Margery Perry luonnehti tyypin 1 diabetesta kauhistuttavaksi sairaudeksi. Onko kyse vain amerikkalaistyyppisestä maalailusta ja varainkerääjien ylitsevuotavasta taktiikasta?

- Tyypin 1 diabetes on yhä vakava sairaus. Meillä Suomessa on tehty paljon hyvää valistustyötä ja korostettu, miten diabeteksen kanssa voi elää normaalia elämää. Sairaus vaikuttaa kuitenkin poikkeuksellisen rankasti ihmisen elämänlaatuun. Lapsen elämässä se merkitsee jatkuvaa seurantaa, huolehtimista ruokavaliosta ja insuliinitasosta - mutta silti sokeritasapaino heittelehtii ja liitännäissairaudet uhkaavat.

-Taudin hoito on toki edennyt, mutta ei ole vielä millään tavalla helppoa ja ongelmatonta.