Duodecimin vuosipäivän symposiumi: Jännittävää elämää virusten rinnalla
Niin paljon kuin moderni lääketiede viruksista ja bakteereista tietääkin, yksi asia on varma: ”virus vetää aina nopeammin”!Duodecim-seuran 122. vuosipäivän symposiumin aiheeksi oli valittu infektiot, joiden ihmeelliseen maailmaan kuulijakunta solahti ”viihtymään” tuntikausiksi erinomaisten puhujien johdattelemana. Infektiot ovat kautta ihmiskunnan historian aiheuttaneet suunnatonta tuhoa, eikä ihminen näiden alati muuttuvien elämänkumppanien herraksi koskaan varmaan pääsekään.
Tutkimusprofessori Pentti Huovinen muistutti mikrobien monipuolisuudesta: ne paitsi aiheuttavat tauteja ja tuhoja, todennäköisesti vahingoittavat ihmisparkoja myös puuttuessaan.
– Allergian yhteydessä hygieniahypoteesi saa jatkuvasti uutta tieteellistä todistusvoimaa taakseen. Keliakiatutkimuksessa pohditaan parhaillaan, olisiko se suoliston tiettyjen bakteerien puutostauti. Virtsakivien muodostumista tutkittaessa on havaittu Oxalobacter formigeneseksen laskevan oksalaatin pitoisuuksia veressä. Eläinkokeet ja alustavat ihmiskokeet osoittavat bakteerin puutteen lisäävän taipumusta virtsakivien muodostukseen. Enterolaktonin puute puolestaan lisää riskiä sairastua sydänsairauksiin, Huovinen kertoi. – Niinpä hän uskoo bakteerihoitojen tulevaisuuteen. Jo nyt allergiaa on menestyksellisesti ehkäisty mikrobeja antamalla. Lääkkeeksi on toistaiseksi rekisteröity vain Saccharomyce boulardii -hiivasieni, jota käytetään toistuvien antibioottien aiheuttamien koliittien ehkäisyssä. Parhaillaan tutkitaan kiivaasti myös bakteereja tuhoavien virusten, bakteriofagien, mahdollisuuksia.
– Mikä olisikaan mukavampaa kuin hoitaa vaikkapa salmonellan tai kambylobakteerin aiheuttama ripuli muutamalla bakteriofagi-annoksella? myhäili Pentti Huovinen.
Ulla Järvi
