Eläkeikäisten elintavat kehittyneet terveelliseen suuntaan
Kansanterveyslaitos on tutkinut eläkeikäisten suomalaisten elintapoja vuodesta 1985 lähtien joka toinen vuosi tehtävillä kyselyillä. Aluksi tutkittiin 65-79-vuotiaita, mutta vuonna 1993 tutkittavien yläikäraja nostettiin 84 vuoteen. Nyt Kansanterveyslaitos julkisti vuonna 2001 tehdyn kyselyn raportin, jossa tarkastellaan myös tapahtunutta kehitystä vuodesta 1993. Vuonna 2001 saatiin tiedot 1 949 vastaajalta.
Tulosten mukaan eläkeikäisten suomalaisten ruokavalinnat ovat kehittyneet terveelliseen suuntaan, joskin nuorempia hitaammin. Eläkeikäiset tupakoivat edelleen vähän. Miehistä 13 % ja naisista 5 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin. Eläkeikäiset käyttävät vähemmän alkoholia kuin työikäiset, mutta täysin raittiiden eläkeläisten osuus on vähentynyt ja nautitut alkoholimäärät ovat kasvaneet. Viimeisen vuoden aikana alkoholia käyttäneitä oli miehistä 74 % ja naisista 49 %. Eläkeläiset kuntoilevat mielellään kävellen. Miehistä 66 % ja naisista 61 % kertoi kävelevänsä ulkona vähintään 4-6 kertaa viikossa ainakin puoli tuntia. Muuta liikuntaa harrasti vähintään kaksi kertaa viikossa miehistä 50 % ja naisista 45 %. Raportin mukaan nämä tiedot antavat aihetta odottaa, että nykyisten eläkeläisten terveys ja toimintakyky säilyvät pidempään kuin aikaisempien sukupolvien. Ikä ja koulutustaso ovat eläkeikäisilläkin tärkeitä terveyskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Ikäryhmien väliset erot ruokatottumuksissa ovat naisilla hieman miehiä suuremmat. Nuorempiin eläkeikäisiin verrattuina 80-84-vuotiaiden ruokatottumukset ovat edelleen perinteisemmät. Myös liikunnan määrä on vanhimmilla hieman nuorempia vähäisempi. Vanhempi ikäryhmä tupakoi ja käyttää alkoholia harvemmin kuin nuorempi ikäryhmä.
Terveellisempien rasvojen ja vähärasvaisen maidon käyttö sekä vihannesten ja hedelmien päivittäinen syöminen ovat yleisempiä ylempään kuin alempaan koulutusryhmään kuuluvilla. Runsaampi alkoholinkäyttö on taas yleisempää ylempään koulutusryhmään kuuluvilla.
Lääkkeiden käyttö on lisääntynyt vähän 1990-luvulla. Miehistä 82 % ja naisista 92 % kertoi käyttäneensä ainakin yhtä lääkettä 13 lääkkeen listasta. Kolesterolilääkkeen käyttö oli kaksinkertaistunut vuodesta 1999; nyt sitä käytti miehistä 19 % ja naisista 18 %. Eniten käytettiin verenpaine-, sydän-, särky- ja unilääkkeitä. Naiset käyttivät myös yhtä yleisesti rauta- ja vitamiinivalmisteita. Sydän- ja unilääkkeiden käyttö lisääntyi ja kolesterolilääkkeiden käyttö väheni iän myötä.
