Erikoismaksuluokassa ohituskaistaa jonon ohi?

Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitoeettisen neuvottelukunnan yleisötilaisuudessa keskusteltiin viime maanantai-iltana herkkävireisestä asiasta: erikoismaksuluokan potilaista. Kysin tilaisuudesta oli sattuman kauppaa tullut mitä ajankohtaisin, sillä Kys on joutunut selvittelemään STM:lle jononpurkurahojensa käyttöä EML-potilaiden hoitamisessa. Paikalla olikin useita kymmeniä kuulijoita ja keskustelijoita.

- Yleisötilaisuuksien aiheet sovitaan vuodeksi etukäteen. Sattumalta tästä tulikin akuutti ilta, huomautti johtajaylilääkäri Jorma Penttinen. Hän korosti, ettei erikoismaksuluokan potilaita ole hoidettu varsinaisesti jononpurkuvaroin jonon ohi. Sairaanhoitopiirin yhtymähallitus katsoi kuitenkin aiheelliseksi maanantain kokouksessaan tarkistaa EML-käytäntöä ja toimenpiteiden kirjaamista.

- Erikoismaksuluokasta tuli ongelma vasta kun julkiseen erikoissairaanhoitoon pääsivät kasautumaan nykyisenkaltaiset pitkät toimenpidejonot. EML:n tarkoitushan oli alunperin tarjota potilaalle edes teoreettinen mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri. Nykyisten pitkien odotusaikojen kaudella on ymmärrettävää, että polemiikkia EML:n käytöstä syntyy, Jorma Penttinen huomauttaa.

Kuntayhtymän hallituksen jäsen, yliopiston tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ryynänen sanoi yleisötilaisuudessa suoraan, että EML-järjestelmästä kannattaisi hankkiutua kokonaan eroon.

- Ihmisluonto on sellainen, että jonottaessa kehitellään aina keinoja päästä kiilaamaan jonossa. Ajanvarausvastaanottojen jonoja ohitellaan menemällä päivystykseen, leikkausjonossa käytetään kovaa ääntä tai kokeillaan erikoismaksuluokkaa. Isot pojat ovat kertoneet hyvä veli -systeemienkin olemassaolosta. Jos nakkikioskin jonossa käytettäisiin vastaavia keinoja, meteli olisi kova, ja saatettaisiin ottaa käyttöön jopa käsivälitteiset puhelut eli käsirysy, veisteli Ryynänen.

Se, mistä tutkija Ryynänen on erityisen huolissaan, on hoitotakuun istuttaminen nykytilanteeseen. Kun jonot ovat pitkät, hoitotakuu ei millään voi onnistua, jos mihinkään muihin palvelurakenteen uudistuksiin ei ryhdytä.

- Pahimmillaan hoitotakuun väkisin säätäminen syrjäyttää heitteille ne potilasryhmät, joiden hoitoa hoitotakuu ei koske. Kuntien ja kuntayhtymien kun on pakko sijoittaa varansa hoitotakuun alaisten palvelujen tuottamiseen. Toinen selviytymisstrategia on määritellä hoitoindikaatiot uudelleen ja jättää vähemmän kipeät kokonaan hoitamatta, Olli-Pekka Ryynänen sanoo.