1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon
Ajan­kohtai­sta 34/2019 vsk 74 s. 1784 - 1788

Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon Kuva 1 / 3
     

Kelan Etäkuntoutus-hankkeessa kokeiltiin, voiko etäkuntoutus olla yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kuntoutus.

Tulokset etäkuntoutuksen toimivuudesta olivat rohkaisevia. Etäkuntoutus on rinnastettavissa kasvokkain järjestettyyn kuntoutukseen. Lähtökohtaisesti etäkuntoutus sopii kaikille, mutta soveltuvuus on arvioitava tapauskohtaisesti.

On tärkeää huomioida, että etäkuntoutusta ­ohjaa aina ­ammattilainen.

Muutamassa vuodessa etäkuntoutuksessa on menty aimo askelin eteenpäin.

– Hankkeen käynnistämisen aikoihin tiedettiin huomattavasti vähemmän etäkuntoutuksesta, kertoo Kelan hankepäällikkö Johanna Rouvinen.

Rouvinen uskoo, että tulevaisuudessa etäkuntoutus on yksi tapa toteuttaa kuntoutusta. Kuntoutusta voidaan toteuttaa esimerkiksi yhdistelmämallina, jossa kuntoutuksessa on kasvokkain ja etänä toteutettavia jaksoja.

Yksinkertaisuus edellytys onnistumiseen

Niin kuntoutujat kuin ammattilaisetkin olivat Rouvisen mukaan yllättyneitä siitä, kuinka monenlaisiin tilanteisiin ja monille asiakkaille etäkuntoutus soveltuu.

– Sairauden perusteella ei pysty päättelemään, kenelle etäkuntoutus sopii. Se on paljon kiinni yksittäisestä henkilöstä ja hänen elämäntilanteestaan, kertoo Rouvinen.

Se mikä toimii kasvokkain tapahtuvassa kuntoutuksessa, ei välttämättä toimikaan samalla tavalla etänä. Etäkuntoutus edellyttääkin ammattilaisilta uudenlaista osaamista, esimerkiksi ohjaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyen.

On tärkeää huomioida, että etäkuntoutusta ohjaa aina ammattilainen.

– Ei voi olla niin, että kuntoutuja itsestään suorittaa joitain verkkokursseja ilman ammattilaisen seurantaa ja tukea. Silloin ei ole kyse kuntoutuksesta, Rouvinen muistuttaa.

Kuntoutus menee arkeen

Etäkuntoutuksella pyritään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin, madaltamaan osallistumiskynnystä sekä vähentämään maantieteellistä epätasa-arvoa.

Rouvinen nostaa esille "lempilapsensa" eli kuntoutuksen arkeen viemisen: etäkuntoutus mahdollistaa kuntoutuksen osana arkea, mikä tukee kuntoutumista ja voi avata kuntoutujien jokapäiväistä elämää ammattilaisille perinteistä kuntoutusta enemmän.

– Tämä on mahdollistanut paremmin lähiverkoston osallistumisen esimerkiksi lasten terapioissa. Ne toteutuvat usein päiväkotipäivän aikana, jolloin vanhemmat eivät pääse lainkaan osallistumaan.

Kustannussäästöjen mittaaminen on vielä hankalaa, koska kaikki on uutta. Etäkuntoutuksen suunnitteluun kuluu enemmän aikaa, rutiinit puuttuvat ja teknologia vaatii investointeja.

Rouvinen uskoo, että etäkuntoutus hyödyttää myös lääkäreitä. Esimerkiksi puheterapeuteista on huutava pula, ja etäkuntoutuksen avulla terapiaa voidaan toteuttaa pidempien välimatkojen päähän ja useammille asiakkaille päivässä, koska matkat jäävät pois.

– Tällä hetkellä lääkärit joutuvat pohtimaan kuntoutussuunnitelmaa laatiessaan, onko yhtään puheterapeuttia vapaana. Toivottavasti näin ei ole tulevaisuudessa.

Lisäksi lääkäri voi ottaa, osana moniammatillista tiimiä, etäyhteyden kuntoutuslaitokseen, jossa kuntoutujat ovat. Lääkärit ovat myös isossa roolissa tulevaisuudessa potilaiden pohtiessa kuntoutukseen osallistumisen eri vaihtoehtoja.

– Asiakkaalle tulee kertoa, mitä etäkuntoutukselta voi odottaa ja mitä etäkuntoutus vaatii, Rouvinen pohtii.

Tällä hetkellä etäkuntoutusta hyödynnetään Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa eniten kuntoutuspsykoterapiassa ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa, erityisesti puheterapiassa.

Mistä on kyse?

• Kelan Etäkuntoutus-hankkeessa oli mukana 13 projektia.

• Käytettävän teknologian suhteen annettiin vapaat kädet.

• Projektien kokeiluihin osallistui yli 400 kuntoutujaa ja yli 100 kuntoutuksen ammattilaista.

• Kuntoutujien ikähaitari oli alle 1-vuotiaista yli 80-vuotiaisiin. Mukana oli myös perheitä ja muuta lähiverkostoa.

• Kokemusten ja tulosten pohjalta etäteknologian käyttöä lisätään Kelan järjestämissä kuntoutuspalveluissa.

• Hanke käynnistyi vuonna 2015. Päätökseen se tulee ensi vuoden lopussa.

Kelan Etäkuntoutus-hankkeeseen osallistuneet projektit

• eAKSE-kuntoutus

• Ketterästi kuntoon -hanke

• Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena

• Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut

• Etäkuntoutus mielialaongelmiin

• Omaishoitajien psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen verkkopohjaisen etäkuntoutusintervention avulla

• Aivohalvauksen sairastaneiden moniammatillisen yksilöllisen osittaisen etäkuntoutuksen kehittämishanke (AIMO-hanke)

• EETU - Etäkuntoutuksen menetelmistä tukea lasten toimintaterapian verkostotyöhön

• Yhteys kotiin -kuntoutuksen tulokset arkeen videoyhteyden avulla

• Etänä lähelle -erityislapsen arki kuntouttavaksi etäpuheterapian keinoin

• Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

• Linnuntie – lasten yhteisöllisen etäkuntoutuksen kehittämishanke

• 3DFysio-sovelluksella tehdyn kuntoutusohjelman käyttäminen etäkuntoutuksessa

Hyviä kokemuksia videovälitteisestä psykoterapiasta

Helsingin yliopistollisen sairaalan Ketterästi kuntoon -hankkeessa pyrittiin parantamaan mielenterveyden kuntoutuspalveluiden saatavuutta.

Siinä kehitettiin kaksi etäkuntoutusmallia, joissa yhdisteltiin perinteistä psykoterapiaa ja etäpsykoterapiaa sekä toisaalta ajasta ja paikasta riippumatonta omahoitoa ja videovälitteisiä etäohjauskäyntejä.

Vuosina 2017–2018 toteutettuun hankkeeseen osallistui 40 potilasta ja 7 terapeuttia. Potilaat kärsivät lievästä tai keskivaikeasta masennuksesta, sosiaalisen tilanteiden pelosta tai molemmista.

Potilaat tulivat HYKS Psykiatrian poliklinikoilta sekä Vantaan ja Keravan perusterveydenhuollosta.

– Ensimmäinen videovälitteinen tapaaminen oli psykologin kanssa, jolloin suunniteltiin omahoito-ohjelma. Sitten potilas teki ohjelman Mielenterveystalo.fi -palvelussa, johon kuuluu myös vapaavalintainen etäohjauskäynti. Lopuksi on etälopetuskäynti, sanoo hankejohtaja Jan-Henry Stenberg HUS:sta.

Potilaat ja terapeutit kokivat etäkäynteinä toteutetut hoidot toimiviksi ja voivat suositella niitä jatkossakin. Potilaiden mukaan etäkäynnit mahdollistivat tapaamiset myös silloin, kun ne olisi joutunut muuten perumaan. Osa koki, että vaikeista aiheista on jopa helpompi puhua etänä.

Terapeutit pitivät etäkäyntejä luontevina, ja aikataulutus oli helpompaa. Osa terapeuteista koki, että potilaat olivat etäyhteyden päässä aktiivisempia.

Kokonaisuudessaan potilaiden toimintakyky parani ja oireet helpottivat. Siksi HUS Psykiatrian asiakkaat saavat nykyään valita, haluavatko kuntoutusta perinteiseen tapaan vai etäyhteyden välityksellä.

Lue myös

Verkkosovellus auttoi ammatillisia kuntoutujia

Äkkiseltään kuulostaisi, että ammatillista kuntoutusta ei voi tehdä etänä.

Oulussa kuitenkin kokeiltiin, miten verkkosovellus tavoittaisi ne B-lausunnon ja myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneet ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole osallistuneet ammatilliseen kuntoutukseen.

– Päätimme kokeilla etäkuntoutusta, jotta kohderyhmä saataisiin paremmin kiinni, sanoo ammatillista sekä vaativaa kuntoutusta ja terapiapalveluita tarjoavan Verven apulaisylilääkäri Jari Turunen.

Kyseinen eAKSE-kuntoutus oli yksi Kelan etäkuntoutushankkeen 13 projektista.

Turusen mukaan on tärkeä ymmärtää, miksi he eivät saapuneet perinteiseen kuntoutukseen. Olivatko taustalla terveysperäiset syyt tai jännittivätkö he kuntoutusta liikaa?

– Selvisi, että terveyshuolien lisäksi rahapula ja pitkä välimatka olivat myös osalle esteenä.

Yllättävän moni tavoitettu päätti osallistua etäkuntoutukseen.

Kuntoutujia kannustettiin dialogiin verkkosovellukseen tehtävien videoiden, kuvien, tehtävien ja kyselyjen avulla. Moniammatillinen tiimi eli lääkäri, psykologi, ammatillinen ohjaaja ja sosiaalityöntekijä osallistuivat keskusteluun milloin tahansa ja mistä tahansa.

– Keskustelua käytiin "sytykkeiden" eli pienten tehtävien kautta. Näin pääsimme pintaa syvemmälle, Turunen kertoo.

Pieni pettymys oli, että ainoastaan muutama etäkuntoutushankkeeseen osallistunut saapui Verven tiloihin ammatillisen kuntoutuksen jatkovaiheeseen.

– Muiden kanssa jatkoimme keskusteluja etänä. Positiivista on, että kaikkien kanssa saimme laadittua kuntoutussuunnitelman. Ammatillinen kuntoutus voi alkaa tai jatkua, jos he saapuvat joskus paikan päälle.

Turusen mukaan etäkuntoutuksen avulla päästiin lähemmäs ryhmää, joka olisi muuten jäänyt mysteeriksi.

Ammatillista kuntoutusta ei kuitenkaan voi viedä kokonaan loppuun asti etänä, koska päämääränä ovat työkokeilut, työllistyminen, opiskelupaikka tai näiden yhdistelmä. Se voidaan aloittaa etänä ja hyödyntää perinteisen kuntoutuksen rinnalla.

– Ajatus paikasta, jossa kuntoutujat ja ammattilaiset olivat samassa tilassa, näytti toimivan. Tähän "akvaarioon" voisi tuoda myös kuntoutujalle tärkeän ihmisen mukaan. Se voisi tuottaa jotain ihan muuta tähän ammatilliseen kuntoutukseen.

Lopulta 18 kuntoutujaa 20 joukosta suoritti eAKSE-kuntoutuksen loppuun.

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.