Forssasta tuli vahva suurasiakas

Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä on toiminut nyt kaksi vuotta.

Liiton muodostivat Lounais-Hämeen kansanterveystyön kuntayhtymä ja Lounais-Hämeen aluesairaala. Uuteen kuntayhtymään kuuluvat Forssan kaupunki sekä Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat. Alueella asuu 35 750 ihmistä. Työntekijöitä on kaikkiaan noin 700 mukaanlukien määräaikaiset. Terveyskeskuslääkärin virkoja on 25, ja sairaalalääkärin 29. Hammaslääkärin virkoja on 19 ja eläinlääkärin neljä.

- Yhtymän perustaminen juontaa juurensa jo pitkälle 90-luvulle, jolloin hanketta alettiin suunnitella, kertoo kuntayhtymän johtaja Markku Puro.

Alkuempisen jälkeen perustettiin selvitystyöryhmä 1998, joka tutustui Jämsän ja Raahen malleihin ja antoi raporttinsa seuraavana vuonna. Valtuustojen periaatepäätökset yhdistymisestä tehtiin 1999, minkä jälkeen palkattiin hanketta vetämään ulkopuolinen konsultti. Kohta kohdalta käytiin läpi hallinnon ja toimintojen järjestäminen, ja nyt on siis kaksi vuotta eletty uudella mallilla.

- Jo tähän mennessä kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä, vaikka hiomista ja opettelua riittää, Puro sanoo. Kun häneltä tenttaa, onko kyse vain johtajan mielipiteestä, Puro vakuuttaa, että tyytyväisyys on selvästi laajempaa.

- Meillä oli tavoitteena turvata palvelujen säilyminen mahdollisimman monipuolisina Forssan seudulla. Mielestämme olemme siinä onnistuneet, koska palvelutarjonnan voi sanoa hieman laajentuneenkin. Synnytystoiminta loppui Forssan sairaalassa vuodenvaihteessa kokonaan, mutta sille ei olisi ollut edellytyksiä hallintomallista riippumatta, Puro huomauttaa. Viikko-osastolla synnytyksiä oli Forssassa viime vuosina enää vain noin 150 vuodessa.

- Yleensä näissä yhdistymishankkeissa pelätään sitä, ettei erikoislääkäreitä enää saada. Meillä Forssassa ei ainakaan ole tätä havaittu, vaan erikoislääkäreiden palveluita on saatu aiempaa enemmän. Meillä on lähes kaikki erikoislääkärin virat täynnä, mutta kirurgiaan ja sisätauteihin ottaisimme mieluusti jonkun lisääkin, jos vain jostain päin Suomea löytyisi, Puro toteaa.

- Pienen sairaalan ei kannata etsiä ja palkata jokaiselle erikoisalalle omaa lääkäriä, vaan hankkia kuntalaisille palveluja ostamalla. Meillä ostetaan yksityisiltä markkinoilta mm. neurologin palvelua. Kun emme ole sidoksissa sairaanhoitopiirin linjauksiin, olemme vapaita tekemään ratkaisuja oman alueen väestön tarpeiden mukaisesti, toteaa Puro.

Hän korostaa kuitenkin, ettei Forssasta ollut alunperinkään tarkoitus tehdä mitään "pikku keskussairaalaa". Oleellista oli palvelutuotannon läheisyysperiaate niillä toimialoilla, joissa se on perusteltua. Aluesairaaloitahan syytetään joskus "kartanomentaliteetista", mutta kaikkea ei todellakaan ole järkevää tehdä itse.

- Kun kuntayhtymään, perustettiin yhtenä tavoitteena oli luonnollisesti myös kustannussäästö. Se ei nykyisten kohoavien erikoissairaanhoidon kulujen vuoksi ole suoranaisesti toteutunut. Katson silti, että yhteisessä organisaatiossa pystymme entistä paremmin hallitsemaan kustannuksia, mikä on tärkeintä, Puro sanoo.

Myös yhteistyö Kanta-Hämeen keskussairaalaan Hämeenlinnaan on tiivistä, ja neuvotteluilmapiiri Puron mukaan hyvä.

- Kuntayhtymähän on melkoisen suuri asiakas sairaanhoitopiirille nykyisin, Markku Puro huomauttaa. Vahvan neuvotteluaseman lisäksi palveluiden tilaamisessa myös ostamisen osaaminen on tärkeää.