Hammaslääketiede 2000: Mitä amalgaamin tilalle?

Hammashoidossa on lähiaikoina edessä suururakka, kun 1960- ja 70-luvulla tehdyt amalgaamipaikat on uusittava. Amalgaamisukupolvella on paljon paikattuja hampaita, ja nyt olisi ratkaistava, mitä materiaalia uusiin paikkoihin käytetään. Hampaan väriset yhdistelmämuovit ja lasi-ionomeerit ovat jo lähes syrjäyttäneet amalgaamin Suomessa, mutta samalla on jouduttu tinkimään paikkojen kestävyydestä, sillä muovit kutistuvat, kuluvat ja murtuvat helpommin.

- Vanhat amalgaamipaikat ovat kestäneet jopa 40 vuotta. Muovipaikoille uskallamme luvata ehkä 3-5, korkeintaan 8 vuotta, kiteytti tilanteen erikoishammaslääkäri Pirkko Aho, Suomen Hammaslääkäriseuran koulutustoimikunnan puheenjohtaja.

Paikkamateriaalien vaihtoehtoja pohdittiin hammaslääkärien suurimmassa koulutustapahtumassa, Hammaslääketiede-päivillä. Suun olosuhteet asettavat materiaalille suuret vaatimukset, eikä ihanteellista ratkaisua ole vielä kehitetty. Paluuta amalgaamiin ei kuitenkaan ole näkyvissä, ja potilaat haluavat hampaan värisiä paikkoja. Tämä jarruttaa esimerkiksi fysikaalisilta ominaisuuksiltaan ylivoimaisena pidetyn kullan käyttöä hammaspaikkoihin.

Kustannus-hyötylaskelmat osoittavat, että pitkällä aikavälillä kulta- ja muovipaikkaus maksavat yhtä paljon, koska muovipaikkoja joudutaan vuosien mittaan uusimaan, totesi erikoishammaslääkäri Sirpa Pöyry. Kumpaakin materiaalia käytettäessä hinta on nelinkertainen amalgaamiin verrattuna.

Hampaiden korjaushoidon tarve ei toistaiseksi vähene: vaikka nuorilla karies onkin vähentynyt, aikuiset tarvitsevat hammashoitoa enemmän kuin ennen. Vielä parikymmentä vuotta sitten vanhukset olivat yleensä täysin hampaattomia, nykyisistä yli 75-vuotiaista enää kolmasosa ja osuus pienenee edelleen.

Hammashoidon uudistusta valmistellaan

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan sairausvakuutus- ja kansanterveyslakiin muutoksia, joilla julkisin varoin tuettu hammashoito ulotetaan koko väestöön. Asian järjestäminen kirjattiin vuosi sitten nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan, ja viime marraskuussa eduskunta edellytti uudistukseen varattavan riittävät voimavarat.

Suunnitelmissa on poistaa sairausvakuutuslaista nykyinen hammashoidon korvausten saamisen ikäraja siten, että vuoden 2001 alusta korvausten piiriin kuuluisivat vuonna 1942 ja sen jälkeen syntyneet ja lokakuussa 2002 koko väestö. Korvaustaso laskisi hieman, mutta pysyisi tasossa lääkärinpalkkioiden korvausten kanssa; laskennallinen korvaus olisi 60 % taksasta, todellinen korvaus 40 %, kun se nykyään on 45 %.

Ikärajat on tarkoitus poistaa myös kuntien järjestämästä hammashoidosta. Nykyään hammashoidosta noin puolet toteutuu terveyskeskuksissa, mutta tilanne vaihtelee kunnittain suuresti. Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry korostaa, että perushammashoidon järjestämiseen tarvitaan sekä terveyskeskuksia että yksityisvastaanottoja.

- Tavoitteena tulee olla säännöllinen ehkäisyyn painottuva kokonaishoito, ei särkypotilaiden ensiapuhoito. Terveyskeskukset eivät pysty tarjoamaan tätä koko väestölle, sillä jo nyt niiden hammashoitolat työskentelevät kovassa paineessa, toteaa Matti Pöyry.

- Terveyskeskusten hammashoitopalvelut on kuitenkin turvattava vähintään nykytasolla, vaikka sairausvakuutuskorvausten ikärajat poistetaankin.