Helsingin ostopalveluleikkauksia tehty tähän mennessä noin 700
Helsinkiläispotilaille tarjottuja ostopalveluleikkauksia on lokakuun loppuun mennessä tehty alustavan tiedon mukaan noin 700, kertoo jonojenpurkuprojektia vetävä lääninlääkäri Arto Alanko.
Kaikkiaan noin 3 000:lle HUS:n jonossa olleelle potilaalle lähetettiin lokakuussa kirje, jossa Helsingin kaupunki tarjosi potilaalle mahdollisuutta ostopalveluna hankittavaan leikkaukseen. Päämääränä on purkaa lääkärilakon aikana kertyneitä jonoja.
Tarjouksen on tähän mennessä hyväksynyt noin 1 400 helsinkiläistä. Vajaat 800 potilasta ei ole vielä ilmoittanut vastaustaan.
Noin 700 helsinkiläispotilasta on halunnut jatkaa jonottamista HUS:ssa. Heidän tilalleen kutsutaan jonoista uudet potilaat.
Osa hoidatti vaivansa yksityissektorilla
Syitä ostopalveluleikkauksesta kieltäytymiseen on monia: joukko työikäisiä kaihipotilaita on vedonnut työkiireisiin, eläkeläiset taas ovat saattaneet jo sopia esimerkiksi matkasta. Osa potilaista karsastaa lähtöä Helsingistä.
Alangon mukaan kieltäytyjistä on vajaat sata potilasta sellaisia, jotka eivät enää tarvitse hoitoa. He ovat esimerkiksi hoidattaneet vaivansa lakon aikana yksityissektorilla tai vaiva on parantunut. Osa potilaista on myös huonokuntoisia, eikä sen takia halua leikkaukseen. Jotkut esimerkiksi kaihileikkaukseen jonottaneista vanhuspotilaista ovat kuolleet.
6 % lähetteistä palautettiin
Ostopalveluleikkauksiin sopivat potilaat valitaan HUS:n jonoista klinikoittain. Ostopalveluihin on HUS:ssa valittu myös jonkin verran sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat keskussairaalatasoista hoitoa, ja yksityiset palveluntuottajat ovat siksi palauttaneet 6 % lähetteistä takaisin. Näiden potilaiden asemesta mahdollisuutta ostopalveluleikkaukseen tarjotaan muille jonossa oleville potilaille.
- Lääkärilakon loppuessa HUS:ssa oli pitkät jonot, mutta lakon jälkeen siellä lähdettiin ripeästi purkamaan jonoja siirtämällä potilaita hoidonvaraukseen, eli heille annettiin leikkausaika. Siksi joissain jonoissa ei nyt ole haluttua määrää sopivia potilaita jononpurkuprojektiin, Alanko sanoo.
- Mahdollisesti sen takia ostopalveluihin on myös lähetetty sellaisia potilaita, jotka eivät riittävän hyvin sovi yksityisten palveluntuottajien toimintamahdollisuuksiin. Osansa on todennäköisesti ollut myös tiukalla aikataululla ja suurella potilasmäärällä.
Ikävin tilanne hänen mukaansa syntyy, jos Helsingin terveyskeskuksista lähetetään loppusyksyn ja alkuvuoden aikana suuri määrä ei-kiireellisiä leikkauslähetteitä. Tämä on hänen mukaansa mahdollista, koska Helsingin terveyskeskus oli lakossa ja terveysasemilla on edelleen jonoja lakon jäljiltä.
Jos HUS:sta ei nyt löydy tarpeeksi potilaita jononpurkuprojektiin, vaan heidät asetetaan sen sijaan HUS:n omaan hoidonvarausjonoon, alkavat jonot terveyskeskuksista tulevien lähetteiden myötä uudelleen kasvaa, koska HUS:n leikkauskapasiteetti on jo varattu.
Laseri palautti 12 lähetettä 13:sta
Helsinkiläinen Sairaala Laseri palautti 12 lähetettä 13:sta saatuaan ensimmäiset lähetteet sappileikkaukseen tulossa olleista potilaista.
- Vain yksi tapaus soveltui lyhythoitoiseen kirurgiaan, jota olimme tarjonneet kaupungille. Potilaiden keski-ikä oli 75 vuotta ja joukossa oli sydäninfarkteja, aivoinfarktekja ja munuaissyöpää sairastaneita todella huonokuntoisia potilaita, kertoo ylilääkäri Tom Schröder.
Laserin piti tehdä ostopalveluna 70 sappileikkausta. Lähetteiden palauttamisen jälkeen uusia lähetteitä sappileikkaukseen on tullut kymmenkunta.
Helsinki ja Laseri ovat sopineet kaikkiaan 510 leikkauksen enimmäismäärästä, sappileikkausten lisäksi kaihileikkauksista, tonsillektomioista, sterilisaatioista ja kuulonparannusleikkauksista.
- Nyt lähetteitä on alkanut tulla ja tilanne korjautua, Schröder sanoo.
Suunnitelluista leikkauksista on hänen mukaansa tehty karkeasti arvioiden 10-15 %.
Tieto tuli liian myöhään
- Turvalliseen lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan soveltuvat perusterveet, hyväkuntoiset potilaat. Tällaisille sappipotilaille annettiin heti lakon loputtua leikkausajat Malmin sairaalan lyhki-yksikköön. Jotta järjestelmä toimisi tehokkaasti, ajat annetaan kuukausiksi eteenpäin, sanoo ylilääkäri Reijo Haapiainen HUS:n kirurgian klinikasta.
Klinikan edustajat eivät osallistuneet neuvotteluihin, joita Helsinki samanaikaisesti kävi yksityisten palveluntuottajien kanssa. Niissä tehtiin sopimus perusterveistä, lyhkiin soveltuvista potilaista, jotka kuitenkin oli jo merkitty Malmin lyhki-yksikön leikkauslistoille.
- Niinpä meidän täytyi valikoida potilaita muusta, yleiskirurgisesta jonosta, eivätkä he olleet sellaisia, joista neuvotteluosapuolet olivat sopineet.
Tilannetta hankaloitti Haapiaisen mukaan myös se, että kolmasosa potilaista kieltäytyi ostopalveluleikkauksesta. Uusien potilaiden etsiminen kieltäytyneiden tilalle vei aikaa.
- Tämä osoittaa, minkälaisia potilaita meillä leikkausjonoissa on: monisairaita, iäkkäitä ihmisiä, jotka myös tulee hoitaa. Julkisen sektorin kulurakennetta nostavat juuri tällaiset potilaat, jotka eivät sovellu nopeatempoiseen, lyhytjälkihoitoiseen kirurgiaan, hän toteaa.
- Talospoikaisjärjen mukainen ratkaisu olisi nyt ottaa aika avuksi ja jatkaa sopimusleikkauksia ensi vuoden puolelle saakka, sillä lakon entisestään kasvattamista jonoista ei päästä vielä pitkään aikaan, Haapiainen ehdottaa.
