Ajan­kohtai­sta 13/1994 vsk 49 s. 1404

Hoitotyön nopea muutos vaatii koulutuksen kehittämistä

Nopeat muutokset ja henkilöstövähennykset ovat pysäyttäneet hoitotyön kehittämisen juuri, kun kehittämistä eniten kaivattaisiin. Hoitotehtävät muuttuvat niin nopeasti, että myös alan koulutukseen on puututtava kiireesti. Tätä mieltä on VTL Kirsti Kivinen, joka on tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtäviä ja niiden edellyttämää ammattipätevyyttä.

Kivinen tutki neljää hoitoalan organisaatiota mm. haastattelujen ja kehittävän työntutkimuksen avulla. Tehyn ja Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa olivat mukana mm. yliopistosairaalan teho-osaston ja psykiatrisen kuntoutuskeskuksen henkilökunnat kokonaisuudessaan. Kirsti Kivisen mukaan tutkimus toi selvästi esiin tarpeen muuttaa koulutusta. Kipeimmin kaivataan kokonaisnäkemystä ja suunnittelutaitoja; esimerkiksi kolmivuorosysteemiä noudattavalla teho-osastolla töiden koordinointi oli puutteellista.

- Mitä vähemmän hoitotyössä on henkilökuntaa, sitä laaja-alai- semmin työssä olevien olisi pystyttävä toimimaan. Nykyisin vallitseva työorientaatio on yksittäisen potilaan hoitoon kiinnittynyt. Se ei sisällä tietoelementtejä, joiden varassa kokonaistoimintaa voitaisiin suunnitella. Kokonaistoiminnan laatutavoitteita esiintyi tutkimuksessa mukana olleista 81 henkilöstä alle viidenneksellä, Kivinen toteaa.

Tutkimuksessa tuli esiin myös selvä ero koulutettujen ja kouluttamattomien työntekijöiden toimintatavoissa. Ammattikoulutuksen saaneet tunnistivat potilaan kuntoutustarpeet paremmin ja heillä oli myös selvästi paremmat keinot mm. työhön liittyvän ihmissuhdekuormituksen käsittelemiseen.

Lue myös

Vuonna 1995 tehdään päätös siitä, minkä alojen koulutus viedään ammattikorkeakouluihin. Tehyn tavoite on, että terveydenhuollon opistoaste on näiden alojen joukossa. Hoitoala on mukana myös parhaillaan meneillään olevassa ammattikorkeakoulukokeilussa. Esimerkiksi Ylivieskassa sovelletaan kokemuslähtöistä opetusta, jossa opiskelijat viedään kentälle - tässä tapauksessa kouluterveydenhuoltoon - heti koulutuksen alussa.

Kivisen tutkimuksessa selvitettiin myös hoitotehtäviin liittyviä kuormitustekijöitä. Merkittäviksi todettiin mm. työn suuri määrä ja vuorotyö sekä se, että hoitotyötä tekevät toimivat itse hoidon instrumentteina. Rasitusta lisäsivät autoritaarinen johtamistapa sekä muutokset, joista ei ollut tiedotettu. Uusia rasitustekijöitä ovat sijaiskiellot ja pakkolomat. (K-MP)

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030