HUS:n poliklinikka koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville avautuu
Klinikka on jo melkein valmiina ottamaan potilaita vastaan.
HUS:n perustama uusi poliklinikka koronaviruksen pitkäaikaisoireista kärsiville aukeaa potilaille tiistaina 1. kesäkuuta. Moniammatillinen tiimi on jo pitkälti koossa, ja tilat ja laitteet ovat valmiina, kertoo ylilääkäri Helena Liira.
Poliklinikalla on kaksi lääkärivakanssia, ja lääkärit työskentelevät osa-aikaisina. Heidän lisäkseen infektiolääkäristä, keuhkolääkäristä, kardiologista ja neurologista koostuva konsultointitiimi on valmiudessa.
– Periaatteessa olemme jo valmiita ottamaan lähetteitä vastaan.
Klinikka toimii Paciuksenkadulla Helsingissä.
Poliklinikalle on ollut Liiran mukaan yllättävänkin helppo löytää työntekijöitä.
– Klinikka herättää kiinnostusta, ja aika monet työntekijöistämme ovat jo hoitaneet koronapotilaita. Heillä on motivaatiota auttaa näitä ihmisiä eteenpäin elämässä.
Potilaita otetaan aluksi vain HUS:n sisäisesti erikoissairaanhoidosta. Potilas on voinut esimerkiksi jäädä keuhkoklinikalle, vaikka hänellä olisi moninainen oirekuva ja tarvetta moniammatilliselle tiimille.
– Ihan tarkkaan ei vielä tiedä, mikä tulee olemaan kysyntä. Voimme tutkia parikymmentä potilasta viikossa. Tarkoitus on katsoa, mikä tarve on ja sen mukaan jatko määräytyy.
Monenlaisia oireita
Arviolta noin 20 prosenttia koronaviruksen aiheuttamaan tautiin sairastuneista saa joitain pitkittyneitä oireita, kertoo Liira. Tavallisimpia pitkäaikaisoireita ovat yskä, hengenahdistus, väsymys ja sydämentykytys.
– Oireita voi olla hyvin monenlaisia, jopa ihottumia on kuvattu koronapotilailla, Liira kertoo.
Poliklinikan tavoitteena on paitsi auttaa ja tukea sairastuneita ja suunnitella heille hoitopolkuja, myös tehdä kliinistä koronaan liittyvää tutkimusta.
– Olemme kiinnostuneita taudin mekanismeista, eli siitä, miksi osa ihmisistä sairastuu muita enemmän pitkäaikaisoireisiin.
Kohorttitutkimus on jo saanut eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon, ja se alkaa heti kun klinikan toiminta käynnistyy. Tutkimuksessa tehdään neurokognitiivisia testejä, esimerkiksi muistiin liittyen, sekä tarkkaillaan potilaiden fyysistä toimintakykyä. Potilaita seurataan vuoden ajan.
Myös eurooppalaista tutkimusyhteistyötä on vireillä.
