Lehti 23: Ajan­kohtai­sta 23/2003 vsk 58 s. 2515

Huumetalouden lonkerot ovat piilossa

Ulla Järvi

- Kauppakeskuksissa tietoiskujemme yhteydessä tapaan aina joskus nuoria, joilla on peace-merkki rinnassa ja jotka kertovat joskus polttelevansa. He joko suuttuvat tai hämmentyvät, kun tiedustelen, miten maailman rauhaa kannattava voi tukea sotien rahoitusta huumeita ostamalla. Harva tiedostavakaan nuori tulee ajatelleeksi huumetalouden lonkeroita, sanoo projektikoordinaattori Johanna Yliviitala Suomen Elämäntapaliitosta.

- Harva meistä tulee ajatelleeksi saati sitten tietää, mitä kaikkea huumebisnekseen liittyy, toteaa myös Stakesin tutkija Heikki Hiilamo.

Tietoa voi nyt saada lisää Elämäntapaliiton tuottamasta materiaalista, Huumetalouden lonkerot. Hiilamo huomauttaa, että tutkijalle huumetalous on huomattavasti hankalampi alue kuin esimerkiksi tupakkateollisuus, joka on laillista liiketoimintaa ja tuottaa siten myös julkista dokumentaatiota.

- Karkeiden arvioiden mukaan huumekaupassa liikkuu vuosittain useita satoja miljardeja euroja; enemmän kuin öljyn valmistuksessa tai turismissa. Huumeet ovat maailman suurin laittoman toiminnan ala, Hiilamo sanoo. Hän muistuttaa, että huumebisnes liittyy tiukasti kehitysmaapolitiikkaan, globaaliin kauppapolitiikkaan sekä maailmanpolitiikkaan yleensä. Laittomien huumekasvien viljely antaa elannon noin neljälle miljoonalle ihmiselle. Kokaiinin viljely tuottaa laittomilla markkinoilla viisi, jopa kymmenen kertaa paremmin kuin kahvin viljely. Norsunluurannikolla marijuanan valmistus on 50-100 kertaa tuottoisampaa kuin kaakaon viljely.

- Huumetalous muuttuu aivan toisenlaiseksi, kun jalostettu tuote tuodaan teollisuusmaihin katukauppaan. Tuonti on organisoitu muutaman vaikutusvaltaisen rikollisryhmän haltuun, joilla on rahaa ostaa suuria huume-eriä. Tällä portaalla myös kerätään suurimmat voitot, Hiilamo huomauttaa.

Tarkkoja tietoja summista ei luonnollisesti tiedetä, mutta esim. Isossa-Britanniassa tehdyn selvityksen mukaan huumeiden hinta moninkertaistuu ketjun edetessä. Esimerkiksi pari vuotta sitten Afganistanista muutaman kymmenen kilon paketeissa tuotu heroiinikilo maksoi tukkukauppiaalle 600-800 puntaa. Välikäsien keskinäisissä kaupoissa vaihdetut erät pienenivät, ja kilohinta nousi jopa 35 000 puntaan jo ennen aineen myyntiä käyttäjille.

Lue myös

Kokaainia on tuotu Englantiin lähinnä Kolumbiasta. Siellä kilo ainetta maksoi noin 2 000 puntaa, mutta myyntimaassa jo noin 20 000 puntaa. Laimentaminen nosti katukaupassa kilohinnaksi jo 176 000 puntaa.

Välityksessä vallitsevat samat rakenteet kuin muutoinkin työmarkkinoilla; vaarallisimmat ja kehnoimmin palkatut työt jäävät kouluttamattomille ja vähemmistöjen edustajille, huomauttaa Hiilamo. Hän kuitenkin oikaisee yleisiä käsityksiä ja korostaa, että väkivaltaa pyritään huumebisneksessä viimeiseen saakka välttämään. Joku on mennyt huolellisesti hiotun välitysketjun jossain vaiheessa pieleen, jos päädytään huumekauppiaiden väkivaltaiseen välienselvittelyyn.

- Huumebisneksen kaikkein onnettomin osapuoli on huumeiden käyttäjä. Kauppiaat pyrkivät hankkimaan uskollisia asiakkaita, synnyttävät riippuvuuden ja käyttävät sitä hyväkseen, toteaa Heikki Hiilamo.

Lisää tietoja huumetalouden lonkeroista saa internetistä: www.huumaa.net.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030