Hyödylliset mikrobit funktionaalisten elintarvikkeiden tulevaisuuden haasteita
- Elintarvikkeisiin lisätään tulevaisuudessa entistä enemmän hyödyllisiä mikrobeja. Elintarviketeollisuuden pitäisi kehittää vastedes entistä maistuvampia elintarvikkeita, sillä ihmiset haluavat ostaa elämyksiä. Ruoan terveellisyys ei enää riitä, kertoo Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen professori Seppo Salminen.
Dosentti Arthur Ouwehand tutkii Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa hyötymikrobien merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.
- Suolistoflooran koostumusta tai sen aktiviteettia voidaan muuttaa kahdella tavalla: syömällä joko hyödyllisiä mikro-organismeja, probiootteja, tai suoliston omien mikro-organismien kasvua tai aktiivisuutta edistäviä aineita, prebiootteja.
- Probiooteilla on monia terveysvaikutuksia: ne lievittävät muun muassa laktoosi-intoleranssin oireita. Probiooteista on saatu lupaavia tuloksia myös Crohnin taudin ja ulseratiivisen koliitin hoidosssa: oireettomia jaksoja on voitu pidentää, sanoo Arthur Ouwehand.
Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että paksusuolisyövän riski on pienentynyt hapanmaitotuotteita käytettäessä. Laboratoriomallit ja eläinkokeet antavat samansuuntaisia viitteitä probiooteista, mutta ei ole suoraa todistetta siitä, että probiootit ehkäisisivät ihmisen paksusuolisyöpää.
Ouwehandin mukaan terveysvaikutusten saavuttamiseksi on tärkeää, että käytetään oikeaa probioottikantaa. Tulevaisuuden haasteena on saada selville mekanismi, jolla probiootit vaikuttavat erilaisiin sairauksiin. Tutkimuksissa pitää selvittää myös probioottien ja elintarvikkeiden muiden funktionaalisten osien, kuten omega-3-rasvahappojen ja antioksidanttien, välisiä vuorovaikutuksia.
Tuotteeksi pitkä matka
Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen yksi keskeinen tutkimusalue on puuperäisten lignaanien tutkimus. LT Sari Mäkelä on selvittänyt lignaanien vaikutusta rintasyöpään Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisessä tutkimuksessa.
- Tällä hetkellä olemme keskittyneet puuperäisten lignaanien tutkimuksessa kokeelliseen puoleen, eli yritämme selvittää näiden yhdisteiden imeytymistä, metaboliaa, kinetiikkaa ja niiden biologisia vaikutuskohteita, erityisesti sitä, miten ne vaikuttavat syöpäsolujen kasvuun ja toimintaan, Mäkelä kertoo.
Kokeelliset tutkimukset useammassa eri mallissa viittaavat siihen, että osa lignaaneista hidastaisi syöpäkasvainten kasvua.
- On edelleen epäselvää, mihin tämä vaikutus perustuu. Vaikutusmekanismia on ollut yllättävän vaikea löytää. Nyt tutkimuksessa on ajankohtaista toimintatavan oikeaksi osoittaminen. Ensimmäisellä tutkimallamme lignaanilla on jo tehty kliinisiä kokeita.
Sari Mäkelä mainitsee, että tieto siitä, kuinka yhdisteet käyttäytyvät elimistössä, on lisääntynyt parin vuoden aikana valtavasti. Myös kemiallinen analytiikka on edistynyt paljon.
- Lignaanien vaikutus perustuu suurelta osin siihen, että niistä syntyy tietynlaisia metaboliitteja elimistössä, niin sanottuja nisäkäslignaaneja. Olemme pystyneet selvittämään, minkätyyppiset kasvilignaanit muuntuvat nisäkäslignaaneiksi, eli millä yhdisteillä voi olettaa olevan edullisia vaikutuksia. Tämä tutkimuksen puoli on edistynyt kovasti. Suurin haaste on biologisen vaikutuksen ymmärtäminen, siitä meillä ei ole lopullista selitystä.
