Jokaisella on oikeus ergonomiaan

Tietokoneet eivät pelastaneetkaan meitä ammattitaudeilta, uupumiselta ja pomojen käskytykseltä. Tietointensiivinen työ on tuonut toisenlaiset ongelmat ja haasteet suomalaisille työpaikoille.

- Nyt me sentään tiedämme, millaista on hyvä näyttöpääte-ergonomia, enää pitää viedä se käytäntöön! toteaa ylilääkäri, dosentti Esa-Pekka Takala Työterveyslaitokselta.

Takalan tutkimuksessa tehtiin systemaattinen haku kansainvälisten tieteellisten lehtien tietokantoihin, valittiin hyvät tutkimukset ja havaittiin, että nykyinen suositusten mukainen ergonomia todella vähentää liikuntaelinten vaivoja ja lisää tuottavuutta.

Lisäksi havaittiin, että pelkkä lehtisten jakaminen ei riitä, vaan työntekijät pitää kouluttaa ergonomiseen työtapaan. Työpiste on myös tarkastettava.

- Tätähän edellyttää jo EU-direktiivikin, Takala huomauttaa. Hän puhui tiistaina Sitran ja Työsuojelurahaston Tietointensiivinen työ -kärkihankkeen loppuseminaarissa.

Laajassa viisivuotisessa hankkeessa tutkittiin monia tietotyöhön liittyviä terveyden ja työssä jaksamisen osa-alueita. Hankkeen koordinoijan, tutkimusprofessori Mikko Härmän omassa tutkimusprojektissa tutkittiin unen ja työvuorojen oikean jaksotuksen merkitystä tietotyöläisen hyvinvoinnille.

- Mukana oli muutama vuorotyötä tekevä yritys, joissa tutkittiin ns. nopeasti eteenpäin kiertävän vuorojärjestelmän etuja aikaisempiin malleihin verrattuna. Eräässä yrityksessä kävi vertailevan tutkimuksen kannalta niin harmillisesti, että verrokitkin halusivat ehdottomasti siirtyä tutkimusryhmän kaltaiseen nopeaan kiertoon, naurahtaa Mikko Härmä.

Kierto perustuu kahden aamuvuoron, niitä seuraavan kahden iltavuoron, sitten kahden yövuoron ja kolmen vapaapäivän systeemiin. Sen havaittiin parantavan koettua sosiaalisen elämän laatua, työssä jaksamista että yleensä elämän laatua. Selvästi se paransi myös työtehoa. Varsinkin keski-ikäisten vuorotyöläisten unen laatu ja tehokkuus paranivat.

Ergonomian ja nukkumisen lisäksi hankkeissa paneuduttiin myös tietointensiivisen työn johtamiseen. Tutkimushankkeissa lähdettiin rakentamaan johtamiskoulutusta nimenomaan alan tarpeita ja ihmisiä silmällä pitäen.