1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Kaikilla tutkituilla narkoleptikoilla HLA-riskitekijä
Ajan­kohtai­sta

Kaikilla tutkituilla narkoleptikoilla HLA-riskitekijä

Toistaiseksi on tutkittu vasta 22 lapsen ja nuoren näytteet, mutta riskitekijä on havaittu kaikilta tutkituilta.

Kaikilla tutkituilla narkoleptikoilla HLA-riskitekijä Kuva 1 / 1
Sikainfluenssarokotuksen jälkeen narkolepsiaan sairastuneilta on löydetty HLA-riskitekijä. Toistaiseksi on tutkittu vasta 22 lapsen ja nuoren näytteet, mutta riskitekijä on havaittu kaikilta tutkituilta.

– Tarkoitus on tutkia riskitekijän olemassaolo kaikilta sairastuneilta, totesi HYKS:n lastentautiyksikön apulaisylilääkäri Turkka Kirjavainen tiistaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuudessa.

Ristitekijä on melko yleinen Skandinaviassa, sillä 28 prosentilla pohjoiseurooppalaisista on tämä alttius. THL:n tiedotustilaisuudessa kuitenkin muistutettiin, ettei perinnöllinen alttius välttämättä riitä sairastumista selittäväksi tekijäksi yhdessä rokotuksen kanssa. Lisäksi on tarvittu todennäköisesti vielä jokin ympäristötekijä.

– Tärkeää on selvittää kaikki mahdolliset tekijät narkolepsiadiagnoosin takana. Havaintomme luotettavuuden varmistamiseksi erityisesti narkolepsiadiagnoosit on varmistettu kahden toisistaan riippumattoman asiantuntijan erillisillä diagnoosien tarkastuksilla. Mikäli näkemys diagnoosin tarkkuudesta on poikennut, on vielä kolmen hengen asiantuntijaryhmä tarkistanut diagnoosin, kuvaili THL:n ylilääkäri Terhi Kilpi tutkimuksen kulkua.

Puska: Laki hidasti rekisteritietojen saamista

Tiistaina julkistettu Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti totesi Pandemrix-rokotteen ja narkolepsian välisen yhteyden. Terhi Kilven mukaan rekisteritutkimus kesti näin pitkään, koska lääketieteellisten tutkimusten edellyttämien lupien ja tietojen saanti on Suomessa nykyisin hidasta ja monimutkaista.

– Olemme neuvotelleet sosiaali- ja terveysministeriön kanssa lakimuutosta, jotta tämän kaltaisissa ongelmatilanteissa tutkimuslupien ja rekisteritietojen saantia voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa, totesi THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

– Suomen tarkat rekisterit ja terveydenhuollon tunnontarkkojen rokotustietojen kirjaaminen tekivät tämänkaltaisen tutkimuksen ylipäänsä mahdolliseksi. Me tiedämme nyt varmasti, kuka sairastuneista on saanut rokotteen ja kuka ei, huomautti Terhi Kilpi.

Kuva: Pixmac

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lasten pääsyssä psykiatriseen hoitoon sijaishuollossa on puutteita

Vuoropuhelua lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi kehittää, kertoo Valvira.

Ajassa
Ammatti vaikuttaa munuaissyövän riskiin

Lääkäreillä 19 prosenttia suurempi riski sairastua kuin väestössä keskimäärin.

Ajassa
Uusi soten kehittämisohjelma panostaa perustasoon

Perusterveydenhuolto on jäänyt sivuun, kun resursseja on suunnattu erikoissairaanhoitoon, totesi ministeri Krista Kiuru.

Ajassa
Naudoilta löytyi moniresistenttiä salmonellabakteeria

Eläintautien tilanne on Suomessa pääosin hyvä.

Tieteessä
Ulkomaalaistaustaiset kärsivät muita useammin D-vitamiinin puutoksesta

Ruokatottumuksissa ja D-vitamiinin puutoksessa näkyivät ryhmien väliset erot.

Tieteessä
Ihokeliakian diagnoosi viivästyy useammin naisilla

Väitöstutkija selvitti myös, voiko ihokeliakiasta parantua.