Kansallinen terveysprojekti ehdottaa hoitoonpääsyn määräaikoja lakiin
Periaate hoitoon pääsystä kohtuuajassa on kirjattava lakiin vuoteen 2005 mennessä, ehdottaa kansallinen terveysprojekti. Jos kunta ei kykene järjestämään hoitoa määräajassa omissa yksiköissään, sen on järjestettävä hoito muualta. Potilaan omavastuuosuus ei kuitenkaan saa muuttua. Pääministeri Paavo Lipposen mukaan asiasta valmistellaan nopeasti tarkempi ohjeistus.
Terveysprojektin loppuraportin mukaan kaikki tarpeelliseksi todettu hoito olisi järjestettävä potilaalle tavallisesti kolmessa mutta viimeistään kuudessa kuukaudessa. Muut tavoiteajat ovat tuttuja: ei-kiireellisen hoidon ensiarvio perusterveydenhuollon ammattilaiselta, yleensä lääkäriltä, olisi saatava kolmen päivän kuluessa, ja erikoissairaanhoidon lääkärin ensiarvio kolmessa viikossa lähetteen kirjoittamisesta.
Tarkempia säännöksiä hoitoon pääsyn enimmäisajoista aiotaan antaa sen jälkeen, kun koko maahan on mm. laadittu yhtenäiset suositukset jonoon asettamisen periaatteista ja jonojen purkamiseksi on osoitettu riittävästi rahaa. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii suositukset jonoperiaatteiksi Kuntaliiton kanssa ensi vuoden aikana.
TUTKIMUS-EVOSTA RAHAA KOULUTUKSEEN
Lääkäripulaa aiotaan lieventää lisäämällä koulutuspaikkoja jo tänä vuonna nykyisestä 550:stä 600:aan. Ensiapuna käytetään muitakin keinoja: kahdeksan miljoonaa euroa tutkimus-EVO:a siirretään kolmena vuonna koulutus-EVO:oon, jolla tuetaan terveyskeskuksissa työskentelevien nuorten lääkärien työolosuhteita ja koulutusta. Näin arvioidaan jopa sadan lääkärin siirtyvän tutkimustehtävistä töihin terveyskeskuksiin. Väliaikaisesta järjestelystä luovutaan vuonna 2006.
Terveyskeskuksiin arvioidaan saatavan 70-100 lääkäriä muuttamalla perusterveydenhuollon lisäkoulutusta ja erikoistumiskoulutusta niin, että perustutkinnon jälkeiseen koulutukseen kuuluva terveyskeskuspalvelu pitenee kuudesta yhdeksään kuukauteen.
Myös äskettäin uudistettu erikoislääkärikoulutus tarkistetaan uudelleen.
Erikoismaksuluokkajärjestelmästä aiotaan luopua asteittain, ja luopuminen esitetään kompensoitavaksi kaikille sairaaloissa työskenteleville lääkäreille osana virkaehtosopimusta. EML:n tilalle kehitettäisiin kannustava palkkausjärjestelmä. Ne lääkärit, joilla on EML-oikeus, säilyttäisivät sen työuransa loppuun.
Kannustavaa palkkauspolitiikkaa toteutettaisiin myös ottamalla sairaaloissa käyttöön järjestelmä, jossa sairaaloitten lääkärit voisivat tehdä lisätyötä kuntatyönantajan palveluksessa varsinaisen työajan ulkopuolella.
Terveydenhuollon työntekijöille on loppuraportin mukaan järjestettävä systemaattinen täydennyskoulutus, josta työnantaja velvoitetaan huolehtimaan ja johon osoitetaan valtionosuutta.
Lääkärien sekä terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien työnjakoa ryhdytään tarkistamaan, ja erilaisten lääkärintodistusten tarpeellisuus arvioidaan.
Rationaalista lääkehoitoa edistävä Rohto-projekti vakinaistetaan ja FinOHTAa vahvistetaan.
KESKI- JA LÄHIJOHTO JOHTAJAKOULUTUKSEEN
Terveydenhuollon johtajakoulutus uudistetaan. Raportissa katsotaan, että keski- ja lähijohto, eli tulosalueen ja vastuualueen lääkärijohtajat ja ylihoitajat sekä osastonlääkärit, erikoislääkärit ja osastonhoitajat tarvitsevat taustakoulutuksestaan riippumatonta moniammatillista johtamiskoulutusta, joka voidaan suorittaa enimmäkseen työn ohessa. Projekti suosittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kuntaliitto ja yliopistot suunnittelevat ja toteuttavat tällaisen koulutuksen ja sitä vaaditaan näihin tehtäviin hakeutuvilta.
Työministeriön alaisesta työelämän kehittämisohjelmasta ohjataan kaksi miljoonaa euroa vuodessa terveydenhuollon työyhteisöjen kehittämiseen vuosina 2004-2006.
SEUDULLISIIN KOKONAISUUKSIIN
Perusterveydenhuolto suositellaan järjestettäväksi seudullisina kokonaisuuksina noin 20 000-30 000 asukkaan väestöpohjalle ja 12-18 lääkärin toimintayksiköihin. Toimipisteverkon pitää kuitenkin olla niin hajautettu, etteivät matkat estä terveyskeskuspalvelujen käyttöä. Mielenterveystyön avopalvelut, psykososiaaliset palvelut ja päihdepalvelut sekä niihin liittyvä päivystys järjestetään seudullisena toiminnallisena kokonaisuutena yhdessä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa.
Myös kunnallisesta työterveyshuollosta olisi muodostettava suurempia seudullisia kokonaisuuksia.
Sairaanhoitopiirien pitäisi miljoonapiireittäin laatia suunnitelma erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan. Suunnitelmat on jätettävä ensi toukokuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tarvittavat kehittämistoimet suositetaan toteutettaviksi joko yhdistämällä sairaanhoitopiirejä tai lisäämällä sairaanhoitopiirien toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa. Mikäli suunnitelmat eivät johda toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin, valtio toteuttaa yksipuolisesti tarvittavat muutokset, loppuraportissa todetaan.
Sairaanhoitopiirien laboratorio- ja kuvantamispalveluja keskitetään. Näin arvioidaan saatavan aikaan noin 100 miljoonan euron säästöt.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kela arvioivat sairausvakuutuskorvausten ja kuntoutusetuuksien vaikutukset julkiseen ja yksityiseen palvelutuotantoon. Arvioitavina mainitaan erikseen psykoterapiapalvelut, silmälääkäripalvelut ja fysikaalinen hoito.
Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten sairausvakuutuskorvauksia ehdotetaan alennettavaksi vielä tämän vuoden aikana tehokkaiden toimintayksiköiden kustannuksia vastaavalle tasolle.
VALTIONOSUUKSIA KOROTETTAVA
Projektin loppuarvion mukaan koko terveydenhuollon lisärahoitustarve vuoteen 2007 mennessä on noin 700 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Sillä voidaan toteuttaa hoitosuositukset ja hoidon enimmäisajat sekä turvata väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelujen kysyntä. Lisärahoituksen maksavat valtio ja kunnat yhdessä. Toiminnallisia muutoksia rahoitetaan erillisellä hankerahoituksella.
Kunnalliseen terveydenhuoltoon arvioidaan tarvittavan lisärahaa heti noin 350 miljoonaa euroa. Tällä summalla voidaan olennaisesti lyhentää jonoja ja syövän hoidon viiveitä, toteuttaa mielenterveystyön ja vanhustenhuollon laatusuositukset sekä kehittää perusterveydenhuoltoa.
Laskelmissa on otettu huomioon 2-4 prosentin säästöt, joita projektin ehdotusten toteuttamisen arvioidaan merkitsevän julkisessa terveydenhuollossa.
Terveysprojektin toteuttaminen edellyttää valtionosuuksien korottamista, mikä olisi tehtävä portaittain.
Hallituksen kehysneuvotteluissa on jo aikaisemmin sovittu 104 miljoonan euron lisäyksestä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin vuoden 2003 talousarviossa.
