Kauan odotettu hoito alkaa TAYS:ssa Vaikeimmin oireileville nuorille uusi psykiatrinen hoitopaikka
Pitkäniemen sairaalassa Nokialla aloittaa huhtikuussa uusi tutkimus- ja hoitoyksikkö, joka on tarkoitettu erityisen vaikeahoitoisille alaikäisille psykiatrisille potilaille. Monilla näistä nuorista on takanaan useita epäonnistuneita hoitoyrityksiä, päihdeongelmia ja rikoksia. Tälle potilasryhmälle on odotettu omaa hoitopaikkaa pitkään.
TAYS:n alaiseen yksikköön otetaan potilaita kaikkialta maasta. Toinen samanlainen yksikkö aloittaa vuoden kuluttua Niuvanniemen sairaalassa.
Uusi yksikkö on tarkoitettu esimerkiksi niille alaikäisille, jotka nyt on sijoitettu aikuisten psykiatrisille osastoille sen tähden, ettei heitä rajun oireilun takia voida hoitaa tavallisilla nuorisopsykiatrisilla osastoilla.
- Meille odotettujen potilaiden tavallisin diagnoosiryhmä on varmaankin käytöshäiriöt, joihin usein liittyy päihdehäiriöitä sekä depressio- ja ahdistuneisuusongelmia, sanoo EVA-yksikön ylilääkäri, dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino.
Diagnoosista riippumatta hoitopaikka on tarkoitettu alaikäisille, joilla on esimerkiksi vaikeita aggressiivisuuden ja impulsiivisuuden ongelmia tai hyvin vaikeaa itsetuhoisuutta. Sinne voidaan ottaa myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hoitoon määräämiä potilaita. Lisäksi yksikössä tehdään mielentilatutkimuksia alaikäisille.
Potilaiden ikähaarukka on 12-18 vuotta. Kaltiala-Heinon mukaan eniten lienee odotettavissa 15-16-vuotiaita.
- Päihdeongelmat eivät ole este EVA-yksikköön tuloon, mutta katkaisuasema tämä ei ole. Sen sijaan meille voi tulla katkosta jatkoon, hän huomauttaa.
Yksikön tulevat potilaat ovat hänen mukaansa moneen kertaan tutkittuja nuoria, joille on jo yritetty kaikenlaista hoitoa.
- He ovat polttaneet sillat takanaan monessa paikassa ja monet heistä on leimattu toivottomiksi. Osa saattaa tällä hetkellä olla koulukodeissa tai rangaistuslaitoksissa niin, että psykiatrinen hoito on ehkä jäänyt kokonaan huomiotta.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies puuttui viisi vuotta sitten pahoin oireilevien, psykoottisten, vaikeasti väkivaltaisten sekä päihde- ja huumeongelmaisten nuorten hoitoon aikuisten psykiatrisilla osastoilla. Apulaisoikeusasiamies arvioi, että aikuisten osastoilla hoidettiin tuolloin vuosittain yli sataa nuorta vastoin mielenterveyslain säännöksiä. Asian selvittely johti päätökseen TAYS:n ja Niuvanniemen yksiköiden perustamisesta.
KAKSI OMAHOITAJAA JOKA POTILAALLE
EVA-yksikkö pohjaa toimintaansa sekä suurelle henkilökuntamitoitukselle että erityisosaamiselle, jota hankitaan Englannissa ja Hollannissa toimivista yksiköistä. Niissä on kehitetty uusia menetelmiä esimerkiksi potilaiden hoidon- ja interventioiden tarpeen arviointiin ja alaikäisten mielentilatutkimuksiin. Lisäksi tehdään tutkimusyhteistyötä.
- Englannissa on toiminut alaikäisille tarkoitettuja oikeuspsykiatrisia yksikköjä jo 1970-luvulta lähtien, Alankomaiden vastaavat yksiköt taas ovat melko uusia, Kaltiala-Heino kertoo.
EVA-yksikköön tarvitaan ja palkataan runsaasti henkilökuntaa. Jokainen potilas saa omahoitajaparin, johon kuuluu erikoissairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja.
Toiminta käynnistyy kahdessa vaiheessa niin, että huhtikuussa aloittaa puolet henkilökunnasta ja puolet potilaspaikoista. Lopulliseen kokoonsa, 12-paikkaiseksi, yksikkö laajenee syyskuussa. Sinne tulee kaikkiaan 16 erikoissairaanhoitajaa, 14 mielenterveyshoitajaa, kolme lääkäriä, psykologi, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Yksikön tiloissa toimii myös Nokian kaupungin ylläpitämä sairaalakoulu.
Selvästi suuremman henkilökuntamitoituksen lisäksi yksikkö poikkeaa tavallisista psykiatrisista osastoista huomattavasti tiukemmilla turvajärjestelyillään.
Toistaiseksi ei ole sovittu, tehdäänkö Pitkäniemen yksikön ja Niuvanniemessä vuoden kuluttua aloittavan yksikön kesken jonkinlainen työnjako. Niillä on kuitenkin yhteinen seurantaryhmä.
NUORUUSIÄSSÄ VOI MUOVAUTUA MYÖS PAREMPAAN SUUNTAAN
- Näillä nuorilla, jotka ovat polttaneet siltansa ja ajautuneet rötöstelyn puolelle, on usein taustallaan hyvin monia pahoja hylkäämiskokemuksia sekä läheisistä ihmissuhteista että auttajista. He kiinnittyvät huonosti hoitoon, koska he sisimmässään odottavat jälleen uutta hylkäämiskokemusta - ikään kuin tekevät sille tietä, Kaltiala-Heino kuvaa.
- Meillä on resurssit rauhoittaa tilannetta, koska henkilökuntaa on paljon ja se on keskittynyt nimenomaan tämän potilasryhmän problematiikkaan. Nuoruusikään kehitysvaiheena kuuluu persoonallisuuden suurempi muovautuvuus, ja persoonallisuushan voi muovautua myös parempaan suuntaan eikä pelkästään huonompaan, hän sanoo.
Hoidot ovat kuitenkin pitkiä. Jokainen potilas käy aluksi läpi perusteellisen tutkimusjakson, jonka arvioidaan kestävän pari kuukautta. Hoitojakso sen jälkeen kestää puolesta vuodesta vuoteen, pitempiin hoitoihin painottuen.
NUORET TARVITSEVAT KASVURAUHAA
Riittakerttu Kaltiala-Heinon mielestä nuoret nähdään nykyään pieninä aikuisina, joista ei enää pidetä huolta.
- Nuoruusikään kuuluu itsenäistyminen vanhemmista ja auktoriteettien kyseenalaistaminen, mutta on väärin nuoria kohtaan vastata siihen lakkaamalla pitämästä heistä huolta: huolehtikaapa sitten itse. Tai uskottelemalla itselle ja muille aikuisille, että nuoret eivät enää tarvitse aikuisia.
Todellisuudessa vanhempien huolenpito on tärkeää vielä 18-vuotiaillekin.
Kaltiala-Heinon mielestä nuoret nähdään yhteiskunnassa yhä enemmän vain tulevaisuuden taloudellisena resurssina.
- Nuoret halutaan saada tuottamaan - kaikkea pitää tehostaa. Heidät halutaan nähdä paljon älykkäämpinä ja kehittyneempinä kuin ennen, niin että he sen takia pystyvät myös suorittamaan ja ottamaan vastuuta enemmän. Nuorten emotionaalinen kehitys ei ole kuitenkaan oleellisesti nopeutunut 50 viime vuoden kuluessa, vaikka heidän tiedolliset ja tekniset valmiutensa ovatkin suuremmat kuin aikaisemmin.
- Nuoret tarvitsevat edelleen kasvurauhaa ja rauhaa kypsymiseen, mutta sitä heille ei nykyään anneta. Sen sijaan heille tuputetaan seksuaalisuutta ja monia aikuisten kulttuurin muotoja, joihin he eivät ole kypsiä, hän sanoo.
- Kun nuoruusikäiset haluavat niitä asioita lähestyä ja kokeilla, siihen ei pitäisi vastata antamalla heille vapaat kädet ja tyrkyttämällä niitä. Sen sijaan nuoret tarvitsevat edelleen rajoittamista, turvaa, opastamista ja mahdollisuutta pysyä erossa niistä asioista, Kaltiala-Heino sanoo.
