Kaupunkien terveysmenoissa reipas kasvu viime vuonna
Kaupunkien terveydenhuollon kustannukset ovat Kuntaliiton mukaan selvästi kasvaneet viime vuonna. Kuntaliiton toimitusjohtajan Risto Parjanteen mukaan menojen nousu johtuu osaksi siitä, että isot kaupungit ovat nimenomaan panostaneet terveydenhuoltoon, koska vuosi 2001 oli taloudellisesti aikaisempia parempi.
Kuntaliiton uuden selvityksen mukaan yhdentoista suurimman kaupungin terveysmenot kasvoivat viime vuonna 7,3 prosenttia asukasta kohden, keskisuurissa kaupungeissa kasvu oli 6,7 prosenttia.
Kalleimmat olivat jälleen Helsingin terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset, jotka olivat 1 579 euroa asukasta kohden. Toiseksi suurimmat ikävakioidut kustannukset olivat Vaasassa, 1 493 euroa, ja kolmanneksi kalleimmat Rovaniemellä, 1 418 euroa asukasta kohden. Kustannuksiin on laskettu, kuten aikaisemminkin, myös vanhusten ympärivuorokautinen hoito ja kotipalvelu.
Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat viiden kustannuksiltaan suurimman kaupungin joukossa.
Kustannukset olivat kaikkein pienimmät asukasta kohden Raumalla, Hämeenlinnassa, Porissa, Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Kustannusten nousu oli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen suurempaa kuin palkkojen ja hintojen kehitys, mikä merkitsee lisäpanostusta terveyspalveluihin, selvityksessä todetaan.
Kuntaliiton erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen kiinnittää huomiota kaupunkien deflatoituihin kustannuksiin, joista on puhdistettu palkkojen ja hintojen nousu. Kokkolassa, Vantaalla, Helsingissä ja Porvoossa deflatoidut kustannukset nousivat edellisvuodesta yli neljä prosenttia. Kuopiossa ja Raumalla ne pienenivät.
Vuodesta 1997 vuoteen 2001 deflatoidut kustannukset kasvoivat Helsingissä noin 10 prosenttia ja Tampereella noin kuusi prosenttia, mutta pienenivät Kuopiossa ja Oulussa yli 10 prosenttia.
Valtiollistaminen ei ratkaise ongelmia
Missä perusterveydenhuolto on kunnossa, siellä terveydenhuollon kustannuksetkin ovat yleensä hallinnassa, sanoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne ja arveli selvityksen saattavan antaa ajattelemisen aihetta.
Parjanne puuttui esillä olleeseen ajatukseen erikoissairaanhoidon valtiollistamisesta kuten Norjassa. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan ratkaisisi ongelmia.
- Valtio toteuttaisi kehittämissuunnitelmat, mutta rahoitus olisi valtionkin löydettävä, Parjanne sanoi eikä uskonut yhteiskunnan rahaa säästyvän.
- Kuntien näkökulmasta olisi pelättävissä, että perusterveydenhuoltoon jäisi entistä vähemmän rahaa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille olisi odotettavissa nykyistä selkeämpi ero. Tämän kaltaisia alustavia kokemuksia on saatavissa Norjan ratkaisusta, Parjanne totesi, vaikka huomauttikin vielä olevan liian aikaista arvioida Norjan tilannetta.
Kuntien tuloihin tehdyt muutokset kääntävät kuntatalouden ensi vuonna alijäämäiseksi, minkä Parjanne epäili aiheuttavan ongelmia kuntien rahoitusosuudessa kansallisen terveyshankkeen toteutuksessa.
